Isä tai äiti asettuu kirjan kanssa sohvalle ja lapset kokoontuvat olohuoneeseen. Joku loikoilee lukijan vieressä, toiset saattavat piirrellä tai väritellä matolla samalla kun kuuntelevat tarinaa.
– Edellinen iso projekti oli Taru Sormusten herrasta -sarja. Kirjat ovat melkoisia järkäleitä, ja niiden kanssa meni melkein vuosi, sillä Susanna luki välillä muutakin, Atte Syrjä kertoo.
Yhteisestä lukuhetkestä on tullut Syrjän perheen kokoava tuokio, jonka ajaksi kaikki rauhoittuvat tarinan äärelle.
– Lapset odottavat lukuhetkeä ja istuvat kuin tatit kuuntelemassa. Mutta jos on kavereita yökylässä, he eivät välttämättä jaksa, vaan kyselevät, mitä seuraavaksi tehdään, Susanna Syrjä nauraa.
Kylpyläloma palkkioksi sadan kirjan urakasta
Puolitoista vuotta sitten Uusi-Mälkilään muuttaneessa Syrjän perheessä on luettu lapsille aina paljon. Mutta syksyllä havahduttiin siihen, että lapset kuuntelevat mieluummin vanhempien lukemista kuin lukevat itse.
– Heissä ei syttynyt samanlaista lukemisen paloa kuin itsessä aikanaan. He kyllä osasivat kertoa hienosti kuulemastaan, mutta oma lukeminen jäi vähiin, koska se tuntui hitaalta ja työläältä, Susanna Syrjä kertoo.
Asiaa pohdittiin perheen kesken. Ryhtiliikkeen malli keksittiin koulusta. Kostian koulun neljäsluokkalainen Tapio kertoi, hänen luokassaan pidettiin nyyttärit, kun luokka sai luettua sata kirjaa.
– Otimme samanlaisen haasteen. Sovimme palkinnosta, joka toteutetaan, kun perhe saa luettua yhteensä sata kirjaa, äiti kertoo.
Lapset olivat haaveilleet kylpyläreissusta. Sataa luettua kirjaa juhlistettiin syysloman aikaan kylpylälomalla.
Luettujen kirjojen nimet kirjoitettiin lapulle ja niputettiin kymmenen lapun nippuihin yhteiseen purkkiin, josta tavoitteen etenemistä saattoi seurata. Jokainen hoiti oman osuutensa yhteisen tavoitteen eteen. Haastavinta se oli ekaluokkalaiselle Samuelille.
– Mutta sen on huomannut, että lukeminen on kehittynyt paljon sujuvammaksi. Lapset heittäytyvät sohvalle kirjojensa pariin ja odottavat kirjastoreissua, että pääsee hakemaan lisää luettavaa.
Seuraavaksi palkinnoksi sadasta luetusta kirjasta sovittiin yhteinen ravintola- ja leffareissu.
Huonoon kirjaan ei kannata uhrata aikaa
Perheen yhteinen lukuhaaste ei ole saanut lapsia menemään siitä, missä aita on matalin. Esimerkiksi kuutosluokkalaisella Nealla on työn alla yli 500-sivuinen Anache-kirja.
– Hyvässä kirjassa on sopivasti jännitystä, hän perustelee valintaansa.
Toisinaan hyvältä vaikuttanut kirja jää kuitenkin kesken. Jos tarina ei imaise mukaansa, siihen ei kannata uhrata aikaa, koska maailma on täynnä hyviä kirjoja.
Samaa periaatetta noudattavat lukijaperheen muutkin jäsenet.
– Jos kirja ei parinkymmenen sivun aikana lähde, niin saatan ottaa vielä sattumanvaraisen peukkupaikan keskeltä. Jos sekään ei nappaa, siirryn seuraavaan kirjaan tai haen kirjastosta lisää. Eivät maailmasta kirjat lopu, Susanna Syrjä sanoo.
Päiväkodissa työskentelevä äiti tietää kokemuksesta, että kirjojen maailma imaisee kaikki lapset, kun etsii sopivaa luettavaa. Mutta jos tarina on liian monimutkainen, mielenkiinto lopahtaa.
– Päiväkodissa lepohetken lukemistuokio häiritsi yhtä lasta, vaikka muut hiljentyivät aina kuuntelemaan tarinoita. Mutta kun aloimme lukea Vaahteramäen Eemeliä, tämäkin nauroi kippurassa metkuille, Susanna Syrjä kertoo.
Hyviä kirjoja on hauska lukea ja kuunnella
– Piki-verkkokirjasto on aivan huippu. Lapset varailevat sen kautta kirjoja, ja kun käyn kotimatkalla kirjastossa, hyllyssä odottaa paali lainattavaa. Monesti nappaan myös hetken mielijohteesta kiinnostavalta näyttäviä kirjoja, Atte Syrjä kertoo.
Kirjasarjoista on helppo löytää kiinnostavaa luettavaa. Lapset myös suosittelevat toisilleen kirjoja.
Susanna Syrjä sanoo olevansa lukijana kaikkiruokainen. Hankalampaa luettavan löytäminen oli perheen isälle.
– Olin lukenut lapsille paljon, mutta oma lukeminen oli jäänyt 15 vuodeksi vähiin. Muistelin kirjailijoita, joista olin nuorempana tykännyt, ja nappasin samoista hyllyistä mielenkiintoiselta vaikuttavia kirjoja, Atte Syrjä kertoo.
Perheen yhteisiin lukuhetkiin valitaan kirjoja, joista innostuvat niin vanhemmat kuin lapsetkin. Myrskyluodon Maijan kaltaisten klassikoiden lisäksi on löytynyt uusia helmiä, kuten Kalevi Korpin seikkailut.
– Ne ovat aikuisellekin viihdyttäviä, ja Neakin jaksaa niitä kuunnella, Atte Syrjä sanoo.
Myös Anna ystäväni, Nummelan ponitalli ja Gulla-sarjat saavat vahvan lukusuosituksen.
– Nea on innostunut monista sellaisista kirjoista, joita itse nuorena luin, Susanna Syrjä kertoo.
Lukijaperheen kirjahylly kutistui kaapin kokoiseksi
Isovanhempien sukupolvi otti aikanaan lainaa, jotta sai hyllyyn tuoreen tietosanakirjasarjan. Nykyään tieto haetaan netistä, eivätkä vanhat kirjat kiinnosta edes kirpputorilla, koska ne ovat jo ennestään täynnä kirjoja. Ongelmallinen kirjajäte ei kelpaa edes paperinkierrätykseen ennen kuin kirjoista on irrotettu kannet.
Bussissa tai ratikassa kirjan avaava on katseita keräävä poikkeus ruutuja näpelöivien matkustajien keskellä. Moni lukee kirjansa ruudulta, ja sähköiset kirjat ovat kustannusalan ainoa kasvava sektori.
Kirjahyllyt eivät enää ole ahkerasti lukevan perheen statussymboli. Turhista tavaroista eroon hankkiutuvat lukijat ovat tyhjentäneet hyllynsä, sillä harvaan kirjaan tulee tartuttua moneen kertaan.
Myös Syrjän lukijaperheessä kirjahylly on kutistunut kaapin kokoiseksi.
– Kun lapset olivat pieniä, meillä oli isompi kirjahylly. Kuuluimme Tammen Kultaiset kirjat -kerhoon, ja lastenkirjoja tuli myös osteltua, Susanna Syrjä kertoo.
Aloittelevilla lukijoilla sattuu kirjojen kanssa vahinkoja, ja siksi omien kirjojen kanssa oli huolettomampaa totutella lukemiseen. Nykyisin hyllyt täyttyvät lainakirjoista – ja kulhosta, johon perhe kerää laput luetuista kirjoista.
– Kirjoilla ei ole omistusarvoa, vaan lähinnä käyttöarvoa, Atte Syrjä sanoo.
Hyllyihin on jäänyt vain harvoja ja valittuja omia kirjoja.
– Muun muassa Tapion synttärilahjaksi saama Don Rosan Aku Ankka -kirja on sellainen, jonka pariin on palattu monta kertaa.
Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma kesäkuussa
Kaikki eivät ole kantaneet kirjojaan vintille tai antikvariaattiin, vaan kodeista ja mökeistä löytyy kirjahyllyjä, jotka kertovat perheistä ja niiden kiinnostuksen kohteista. Pälkäneen lukutaidon vuoden tapahtumiin kuuluu kesäkuun puolivälissä järjestettävä Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma, jossa pälkäneläiset avaavat ovensa ja esittelevät kirjahyllyjän vieraille.
Mukaan voi ilmoittaa oman kirjahyllynsä – tai sitten voi vinkata naapurin kirjahyllystä, joka voitaisiin kutsua mukaan esiteltäväksi.
Kohteet kerätään talven ja kevään aikana, ja Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma järjestetään sunnuntaina 15. kesäkuuta kello 11–15.
Avoimet kirjahyllyt -tapahtuma su 16.6. klo 11–15
Pälkäneen lukutaidon vuoden kesätapahtumassa pääsee kiertämään pälkäneläiskotien kirjahyllyjen äärellä.
Ilmoittaudu mukaan perjantaihin 10.5. mennessä osoitteeseen daniel.medelplan@gmail.com. Kerro nimesi ja kohteen osoite – tai vinkkaa, kenellä voisi olla kiinnostava kirjahylly tapahtumaan.
Kohteiden tulee sijaita Pälkäneen kunnan alueelta. Kotien ja kesämökkien lisäksi mukaan voi ilmoittaa työ- ja hoitopaikkoja. Kävijöitä kiinnostavat niin olohuoneen, lastenhuoneen, saunan kuin vessankin kirjahyllyt; esimerkiksi Aku Ankka- ja keittokirjakokoelmat.
Ovensa neljäksi tunniksi avaavien toivotaan poimivan hyllystä esiteltäväksi muutaman itselle tärkeän kirja-aarteen. Tarjoilua kävijät eivät odota, koska kirjojen äärellä ei syödä.
Mukana olevat kohteet kootaan keskiviikkona 5.6. ilmestyvän Sydän-Hämeen Kesälehden karttaan sekä tapahtuman Facebook-sivulle.
