Lukutaito on kansalais- ja eloonjäämistaito

Mikko Sarjanen ja Aleksis Salusjärvi ovat pitäneet ammattikouluilla sata lukupajaa, jotka ovat tavoittaneet 4000 nuorta. Nyt kaksikko jatkaa työtä erityisopetuksessa, vankiloissa ja sairaalakouluissa.

Ammattikoulun työpajan aiheena on lukeminen, mutta elämää nähnyt räppäri ja kiroileva kirjallisuuskriitikko pistävätkin musiikin soimaan ja jakavat lyriikkalaput eteen.

Tällä tunnilla ei opeteta, vaan jutellaan. Keskustelun virittäjänä toimii katujen kasvatin sanavyöry. Räppärin riimit eivät ehkä heti aukea ahkerasti lukevalle etupenkin mallioppilaalle, sillä aihepiirin asiantuntijat keikkuvat tuoleillaan takarivissä.

He tunnistavat itsensä räppärin maailmasta: myös riimittelijöistä monet ovat kulkeneet vaikean polun tarkkaavaisuushäiriöiden ja oppimisvaikeuksien vuoksi. Heidän sanavarastolleen ja kielenkäyttökyvylleen ei ehkä koskaan löytynyt käyttöä koulussa, mutta he ovat löytäneet kanavan, jonka kautta pystyvät ilmaisemaan itseään.

Pojat, joita lukeminen ei voisi vähempää kiinnostaa, saavat kerrankin eteensä tekstiä, jonka tuntevat. He taitavat räpin kielen opettajiaan paremmin.

Huonoimpina pidetyt huomaavat olevansa parhaita. He tunnistavat teksteistä hienoimmatkin vivahteet; erottavat esimerkiksi kultakäätyräppäreiden itsekehun, sarkasmin ja liioittelun.

– Se on lukutaitoa jos jokin, Aleksis Salusjärvi sanoo.

 

Lukemistyöpajoja ammattikouluilla

Aleksis Salusjärvi kouluttaa huonosti lukevia nuoria ja aikuisia lukemaan ammattikouluissa, erityisopetuksessa ja vankiloissa.

Päätoimittaja, kirjallisuuskriitikko Aleksis Salusjärvi ja Atomirotta-yhtyeestä tunnettu räppärilegenda Mikko Sarjanen ovat pitäneet sata työpajaa teknisen alan ammattioppilaitoksessa. Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeen pajoilla tekstien äärelle innostetaan nuoria miehiä, jotka ovat kaikkein heikoimpia lukijoita.

Vuonna 2016 alkanut hanke on tavoittanut nelisen tuhatta nuorta. Viime keväänä kaksikko siirtyi erityisopetukseen, vankiloihin ja sairaalakouluihin.

Lukemista lähestytään vahvuuksien kautta. Opiskelijoiden kanssa aloitetaan heitä itseään kiinnostavista teksteistä. Tässä laululyriikat ja etenkin räppäreiden tekstit ovat osoittautuneet erityisen toimiviksi.

– Ne ovat ilmaisuvoimaista tekstiä; kuin pieniä novelleja, Salusjärvi sanoo.

Räppäreiden tekstien tapaan tarkastellaan myös Ilta-Sanomien otsikoita tai romaanitekstejä. Opiskelijat pohtivat, kuka niissä puhuu ja kenelle.

Kun alkaa erottaa, kuka tekstin takana on, voidaan pohtia myös valeuutisia, jotka pyrkivät häivyttämään kertojan ja näkökulman.

 

Lukutaidoton on helposti vietävissä

Aleksis Salusjärven tavoitteena on herättää intohimoa nuorissa, joita ei oikein mikään kiinnosta.

– Keskeinen ongelma on passiivisuus, hän sanoo.

Se yhdistää itäsuomalaisen muuttotappiopitäjän peräkammarin poikaa ja rikkinäisessä päihdeperheessä kasvanutta lähiönuorta.

Salusjärvi pyrkii löytämään keinon, jolla nuoret tavoittavat sisäisen motivaationsa; jotain, mikä ajaisi heitä eteenpäin.

– Jos kännykkäpeli innostaa, niin voidaan lähteä liikkeelle siitä.

Lukutaito on kansalais- ja eloonjäämistaito, sillä lukutaidoton on helposti vietävissä.

– Lukutaito on keino olla subjekti, Salusjärvi sanoo.

Lukutaitoa tarvitaan kaikkialla: jääkiekkovalmentaja lukee peliä ja tien päällä luetaan liikennemerkkejä ja liikennettä.

– Pientä lasta ei voi päästää yksin liikenteeseen. Hän ei voi olla subjekti ennen kuin oppii lukemaan liikennettä, Salusjärvi vertaa.

Informaatiomaailmassa tarvitaan uudenlaista monilukutaitoa, sillä youtube -videot ja somekanavat myyvät monenlaisia tuotteita ja aatteita.

Lukeminen on myös sosiaalista. Jos kaveripiiri on suppea, verkkoyhteisö alkaa helposti muokata mielipiteitä.

 

Koulutussäästöistä kärsivät heikoimmat

Atomirotta-yhtyeen Mikko Sarjanen ja kirjallisuuskriitikko Aleksis Salusjärvi kävivät Aleksis Kiven päivänä Viron Johvissa opettamassa suomalaista räppiä.

Kirja ei ole pelkästään sivistyksen, vaan myös tasa-arvon symboli. Tieto on kaikkien saatavilla, ja jokainen voi edetä elämässä kykyjensä mukaan.

Valistusaate ja pohjoismainen kansansivistystyö nostivat Suomen menestyväksi sivistysvaltioksi. Kasvukäyrä on kuitenkin taittunut.

Aleksis Salusjärvi pitää tätä sosiaalipoliittisena ongelmana. Tällä hetkellä niitetään 1990-luvun laman satoa, mutta kylvetään myös uusien ongelmien siemeniä. Koulutuksesta tehdyt säästöt ovat pudottamassa uudet ikäluokat kelkasta. Heikoimmassa asemassa ovat tukea tarvitsevat.

Salusjärvi on nähnyt ammattikoulujen arjen, joka on pahimmillaan kaoottista.

– Kentän terveiset on kuitenkin kuultu, sillä Juha Sipilä on luvannut, että ammattikouluille palkataan tuhat uutta opettajaa. Siitä vallitsee yhteinen konsensus, ettei koulutuksesta enää leikata, vaan siihen satsataan.

 

Lukeminen lopahtaa kymmenvuotiaana

Alkuopettajat opettavat lapset muodostamaan kirjaimista äänteitä ja sanoja. Jokainen suomalainen oppii lukemaan, mutta lukeminen lopahtaa helposti noin kymmenen vuoden iässä, kun lukutaito on sillä tasolla, että arjessa pärjää jotenkin.

Ilmiö on havaittu muissakin länsimaissa. Yhdysvalloissa jo 15 prosenttia on uuslukutaidottomia. Suomessa ollaan samalla tiellä, sillä entistä useammalle esimerkiksi Kelan kirjeet ovat hepreaa ja työhakemuksen kirjoittaminen mahdoton tehtävä.

– Meillä on hirvittävän hyvä, toimiva ja nerokas yhteiskunta, mutta se menee väärään suuntaan, ja tulemme rinnettä alaspäin, Aleksis Salusjärvi sanoo.

Kun kehitystä yritetään pysäyttää, mallia voidaan hakea Suomenlahden vastarannalta. Viroon on totuttu suhtautumaan kuin pikkuveljeen, mutta nopeasti kehittyvässä yhteiskunnassa muun muassa Pisa-tutkimustulokset kehittyvät eri suuntaan kuin Suomessa.

– Virossa lukutaito kehittyy vauhdilla, vaikka laaja venäläisvähemmistö on koulujärjestelmälle suuri haaste.

Yksi Viron salaisuuksista on vahva satsaus oppilaanohjaukseen.

– Ensimmäinen ja toinen aste on yhdistetty, ja koko 12-vuotisen kouluajan keskustellaan säännöllisesti, millainen oppilas on ja mitkä ovat hänen vahvuutensa.

Kyse ei ole arvioinnista, vaan vuorovaikutuksesta.

– Meillä on menty toiseen suuntaan ja satsattu digiloikkaan. Kouluihin on tuotu sähköisiä järjestelmiä, ja tunnin päätteeksi opettajan aika menee niiden kanssa. Sekin aika on pois vuorovaikutuksesta.

 

Nuorten on vaikea löytää luettavaa

Aleksis Salusjärvi kouluttaa huonosti lukevia nuoria ja aikuisia lukemaan ammattikouluissa, erityisopetuksessa ja vankiloissa.

Suomessa julkaistaan 10 000 kirjaa vuodessa. Kaikki eivät kuitenkaan löydä valtavasta kirjamäärästä luettavaa.

– Teen työtä leipäjonojen maailmassa elävien lähiökundien kanssa. 14–15-vuotiaiden poikien on aika vaikea löytää innostavaa luettavaa, Aleksis Salusjärvi sanoo.

Kirjailijat ovat oppineita hyvien perheiden kasvatteja, jotka eivät tunne lähiömaailmaa. Kustantamot eivät ota riskiä, koska nuorten kirjat eivät myy.

Viidentoista vanha poika tietää, ettei lukeminen ole häntä varten, koska ei saa lukupalkintoa. Salusjärven on helppo ymmärtää tätä.

– Ei se tarjoa hirveästi nautintoa, jos yrittää lukea vaikka lakitekstiä, jonka kieli ja rakenne on itselle vierasta, hän vertaa.

Salusjärvi sanoo, ettei lapsia ja nuoria pitäisi jättää yksin kirjojen kanssa, vaan lukea yhdessä.

– Tuntuu aika lohduttomalta jäädä sohvalle kirjan kanssa, kun kaverit ovat pihalla pelaamassa.

Aleksis Salusjärven mielestä ei ole väliä mitä lukee. Pääasia on, että lukee päivittäin.

– Meillä huvilukeminenkin on aivan huippulaatua. Esimerkiksi suomalainen Aku Ankka on kieliasultaan aivan poikkeuksellinen.

Se tarjoaa lapsiperheille yhteisiä lukukokemuksia: voidaan hekottaa samoille vitseille.

Salusjärvi ei syytä lukutaidon rapistumisesta digivempaimia. Ruudulta lukeminen on hyvä vaihtoehto, kunhan järjestää ympäristön niin, ettei se keskeytä lukemista.

– Lukemisesta ei tule mitään, jos kolmen minuutin välein saapuvat sähköpostit ja muut ilmoitukset katkaisevat sen.

 

Vankiloissa syntyy painavia tekstejä

Vankiloita, ammattikouluja ja erityisopetusryhmiä kiertävä lukutaidon lähettiläs on kirjallisuutta ja kirjoittamista opiskellut toimittaja, joka toimii kirjallisuuslehti Kiiltomadon päätoimittajana.

– Opetin korkeakoulussa kritiikkiä ja taiteesta kirjoittamista, ja päädyin sattumalta Lukukeskuksen palvelukseen, Aleksis Salusjärvi kertoo.

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintolautakuntaa viime vuonna johtanut mies ei näe eroa kirjallisuusraadissa ja vankilatyössä. Telkien takana istuu monta hiomatonta timanttia.

– Todella moni kirjoittaa spontaanisti muun muassa rap-lyriikkaa. Minä yritän kustannustoimittajan tapaan auttaa muun muassa kielioppiasioiden kanssa.

Salusjärvi sanoo, että moni kirjoittaja kasvaa henkisesti 15 senttiä, kun lahjakkuus tunnistetaan ensimmäistä kertaa.

– Kurjuus ja vähäosaisuus periytyvät. Päihdeperheen kasvatti voi tuntea itsensä vieraaksi maailmassa. Vankilassa tapaa parikymmentä vuotta ja monta mokaa myöhemmin samat hahmot, jotka nuorempina istuivat erityisluokan nurkassa. Vankilassa on aikaa miettiä, mikä minusta tulisi isona. Siellä on hirveästi potentiaalia, ja moni kirjoittaa todella painavia tekstejä.

 

Lukuliike -kampanja herättelee koteja

Aleksis Salusjärvi oli mukana noin 40 asiantuntijasta kootussa kansallisessa lukutaitofoorumissa, joka pohti keinoja siihen, miten lukutaidon luoma kuilu voitaisiin kuroa umpeen. ”Hyvissä perheissä” kirjat ovat osa arkea, ja lapsille luetaan pienestä alkaen. Toiset lapset taas aloittavat koulutien valtavalta takamatkalta, vailla ymmärrystä edes peruskäsitteistä, koska älylaitteiden parissa viihtyvät vanhemmat eivät ole vuorovaikutuksessa lasten kanssa. Tämän vuoksi syrjäytymiskehitys alkaa jo ennen koulua.

Ei ole kuitenkaan helppo viedä lukemista osaksi kotien arkea. Lukutaitofoorumi tarjoaa ratkaisuksi Lukuliike -kampanjaa ja nostaa valokeilaan lukemisen esikuvia. Myös neuvolat otetaan mukaan: jokainen vuonna 2019 syntyvä lapsi saa kirjalahjan ja vanhemmat kannustusta ääneen lukemiseen.

Olennaista on, että lapset ja nuoret eivät ehdi eristäytyä heikon lukutaidon luoman kielimuurin taakse. Myös elämää hankaloittava lukihäiriö voidaan tunnistaa ja hoitaa kuntoon ennen kuin lapselle tulee tunne, että hän on erilainen ja alakynnessä.

Aleksis Salusjärvi kouluttaa huonosti lukevia nuoria ja aikuisia lukemaan ammattikouluissa, erityisopetuksessa ja vankiloissa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?