– Poika leikki pikkuautoilla, ja luin hänelle samalla jotain kirjaa. Aina kun tarinassa tuli jännittävä paikka, auto pysähtyi ja poika nosti päätään. Kun tilanne helpotti, leikki jatkui, Medelplan-museon Pälkäneelle vuonna 2005 avannut Arja Liutta muistelee.
Kerran onnellisesti päättyneen sadun jälkeen poika huokaisi, että ”kyllä kannattaa olla hyvä”. Leikkiensä ohessa saduissa vahvasti elänyt poika mietti tarinoiden eettisiä opetuksia. Myös nuorin tytär kertoi myöhemmin oppineensa eettisyyden kodin ääneenlukuhetkissä.
Arja Liutta syventyi tähän kotielämässä tekemäänsä havaintoon perusteellisemmin. Väitöskirjassaan hän paneutui narratiiviseen eettiseen kasvatukseen ja ääneenlukemiseen. Hän havaitsi, että kahden eri ihmisen ääneen lukemana sama teksti muuttuu erilaiseksi.
– Pelkkä lukijan innostus vaikuttaa valtavasti. Jos lukeminen on pakkopullaa, kyllästynyt tyyli vie tarinasta paljon.
Kyse on hieman samasta ilmiöstä kuin näyttämöllä: näyttelijä tai ääneenlukija luo ilmaisullaan alitekstin, joka välittää muutakin kuin alkuperäisteksti.
– Monesti lukija painottaa jotain tai selittää sanoja, jotka ovat lapselle outoja.
Kiinnostava kirja herättää lukuinnon
Riihimäellä lasten ja nuorten kirjastonhoitajana toimiessaan Arja Liutta ideoi ja järjesti lukutaitoprojekteja, muun muassa neljäsluokkalaisten kirjatietokilpailun. Riihimäen, Hausjärven ja Lopen koululaiset lukivat Risto Räppääjä -kirjoja, joista järjestetyn tietokilpailun finaali nähtiin paikallistelevisiossa.
Myös kotona Liutta havaitsi, että on tärkeää löytää kirjoja, joiden maailma puhuttelee nuoria lukijoita.
Hän luki neljälle lapselleen ääneen yli kymmenvuotiaiksi saakka. Ympärillä oli aina luettavaa, ja kirjaston lasten- ja nuorten osastoa johtanut äiti kantoi myös uutuuskirjoja kotiin.
Siitä huolimatta lukeminen ei tahtonut kiinnostaa urheilullista poikaa. Hän kahlasi läpi pakollisen, muttei tarttunut vapaaehtoisesti kirjaan – kunnes yläasteikäisenä sai eteensä Tuija Lehtisen Mopo-kirjan.
– Se osui siihen, mikä poikaa kiinnosti. Hän tivasi, miksen ollut kertonut, että on olemassa tällaisia kirjoja.
Kun lukemisesta alkoi saada palkintoa, kirjojen maailma alkoi kiinnostaa myös poikaa. Hän alkoi ahmia nuorten sarjoja.
Pelaaminen imaisee varsinkin pojat helposti. Arja Liutta tietää, että perheiden kiireisessä arjessa lapset jäävät monesti sähköisten vempaimien äärelle.
– Työelämässä otetaan ihmisistä kaikki irti. Vanhemmat eivät enää jaksa lukea iltaisin, vaan siinäkin riittää tekemistä, että saa ruokittua lapset ja pidettyä heidät puhtaana.
Vartin yhteinen lukutuokio ei kuitenkaan ole kohtuuton vaatimus, ja sillä on ratkaiseva merkitys lasten kehitykselle.
