Medelplanista mielikuvituksen siivin

Medelplan on innoittanut myös paikallisia toimijoita

Daniel Medelplanista on kirjoitettu  luonnollisesti myös Pälkäneellä ja lähiseudulla, onhan hän alueen  mielenkiintoisimpia merkkihenkilöitä. Osa teoksista on syntynyt kotitarpeiksi,  juhliin ja tapahtumiin.   Esimerkiksi Kostia-markkinoille kirjoitettiin paikallisin voimin Medelplanin aapistyötä elävöittäviä pikkunäytelmiä, joissa Medelplania esittivät muun muassa Jyri Kankila ja Vesa Mellavuo.  Medelplan-museon kesänavauksessa vuonna 2007 Merja Vaittinen esitti Medelplanin elämäntyötä pohtivan runoni. Seuraavaksi mainitut työt ovat tulleet julki myös painettuina.

Monille pälkäneläisille tutun säveltävän koulumiehen Aarre Kailanpään (1917–1999) ja hänen runoilevan vaimonsa  Hilkan (1931–)  yhteistyö  huipentui Pälkäneen yhteiskoulun vihkiäisten  juhlakantaatissa vuonna 1952. Yleisö saattoi seurata oppilaskuoron esitystä ohjelma- ja lauluvihkosta, joka oli painettu Kangasalan kirjapainossa. Kantaattiin sisältyneen ”Daniel Medelplanin laulun” Hilkka Kailanpää lausui kahdella  johdantosäkeistöllä täydennettynä Daniel Medelplanin museon avajaisissa vuonna 2005.

Hän kumartui työnsä ääreen,

mies keskellä murjotun maan.

Näki piilopirttien kansan.

Koki tuskat sen sielussaan.

Hän kaiversi uutterin käsin,

mutta uupui, totta kai,

palan leipää ja tuopin piimää

kun emännän kädestä sai.

 

Näin hitaasti taitajan tahtoon

jo nöyrtyi leppäpuu,

ja kirjaimet laatan pintaan

vähitellen muotoutuu.

Oi, niin kuin kevään kukat

peittäisivät tallatun maan,

kun työstään silmänsä nostain

näin lauloi Medelplan.”

 

Sappeen koululla opettajana toiminut Tauno Nieminen  julkaisi vuonna 1958 Pälkäneen joulussa  runon Lapsille Pälkäneen. Sen seitsemästä säkeistöstä yksi kertoo Medelplanin aapisesta. Maakuntalaulujen tyyliseen runoon  sopii Hämäläisten laulun sävel. Herkkänä runoilijasieluna tunnettu Nieminen osoitti myös lämmintä  huumorintajua antamalla Hilkka ja Aarre Kailanpäälle häälahjaksi punaisen kymmenen litran kattilan, kuin  toivotuksena runsaasta lapsimäärästä.

Pirkanmaalla vaikuttanut kirjailija Torsten Peltomo (1920–2005) julkaisi vuonna 1984 draamatekstin Daniel Medelplan, jota ei ole tietääkseni esitetty.  Peltomon ammattitaidosta kertoo hänen  yhden näytelmänsä (Kaksoset) kuuluminen 1950-luvun lopulla Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistoon. Medelplan-näytelmän tapahtumat perustuvat hyvin tutkittuihin oikeuden pöytäkirjoihin. Taiteellisesti painava teksti koskettaa luettunakin.  Allan Frilanderin erästä kirjettä  lainatakseni:  Medelplan pääsee tässä näytelmässä esille ihmisenä ja perheellisenä miehenä. Peltomon tunnetuin teos on salanimellä Lennart Åkerlund julkaistu salapoliisiromaani Kuolema tulee aina yllättäen (1963).

Kangasalla asuvan oikeustieteilijän Aulis Aarnion esikoisromaanin Kostian pappi (1992) päähenkilö on  Mathias Ithalin, puuaapisen tilaaja, joten Medelplaniakaan ei ole teoksessa voinut kokonaan sivuuttaa. Olaus Castrenius, Pälkäneen toinen pappi ottaa romaanissa itselleen kunnian aapisesta. Aarnio palasi Ithalin-aiheeseen näytelmässään Tulipunainen ratsastaja vuonna 2007.

Daniel Medelplanin museon toinen perustaja, faktori ja kuvanveistäjä Allan Frilander (1928–)  on Medelplan-tutkimustensa ja muotokuvien lisäksi lähestynyt kollegaansa myös kaunokirjallisella otteella. Vuonna 2012 ilmestyi museon julkaisema, Pälkäneen kirjastostakin löytyvä kirjanen Daniel aapiskirjan painaja: tarina Medelplanin elämästä Pälkäneellä 1718-1719. Allan Frilanderilta saamani tiedon mukaan juuri edellä mainittu Peltomon näytelmäteksti antoi Allanin  tarinankuvittelulle siivet.

Arja Liutta

Daniel Medelplanin museo

Teksti on kolmas osa Daniel Medelplan kaunokirjallisuudessa -kokonaisuutta. Edelliset osat on julkaistu edellisviikkojen Sydän-Hämeen Lehdissä, viimeinen eli neljäs osa julkaistaan ensi viikon lehdessä.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.