Daniel Medelplanista on kirjoitettu luonnollisesti myös Pälkäneellä ja lähiseudulla, onhan hän alueen mielenkiintoisimpia merkkihenkilöitä. Osa teoksista on syntynyt kotitarpeiksi, juhliin ja tapahtumiin. Esimerkiksi Kostia-markkinoille kirjoitettiin paikallisin voimin Medelplanin aapistyötä elävöittäviä pikkunäytelmiä, joissa Medelplania esittivät muun muassa Jyri Kankila ja Vesa Mellavuo. Medelplan-museon kesänavauksessa vuonna 2007 Merja Vaittinen esitti Medelplanin elämäntyötä pohtivan runoni. Seuraavaksi mainitut työt ovat tulleet julki myös painettuina.
Monille pälkäneläisille tutun säveltävän koulumiehen Aarre Kailanpään (1917–1999) ja hänen runoilevan vaimonsa Hilkan (1931–) yhteistyö huipentui Pälkäneen yhteiskoulun vihkiäisten juhlakantaatissa vuonna 1952. Yleisö saattoi seurata oppilaskuoron esitystä ohjelma- ja lauluvihkosta, joka oli painettu Kangasalan kirjapainossa. Kantaattiin sisältyneen ”Daniel Medelplanin laulun” Hilkka Kailanpää lausui kahdella johdantosäkeistöllä täydennettynä Daniel Medelplanin museon avajaisissa vuonna 2005.
Hän kumartui työnsä ääreen,
mies keskellä murjotun maan.
Näki piilopirttien kansan.
Koki tuskat sen sielussaan.
Hän kaiversi uutterin käsin,
mutta uupui, totta kai,
palan leipää ja tuopin piimää
kun emännän kädestä sai.
Näin hitaasti taitajan tahtoon
jo nöyrtyi leppäpuu,
ja kirjaimet laatan pintaan
vähitellen muotoutuu.
Oi, niin kuin kevään kukat
peittäisivät tallatun maan,
kun työstään silmänsä nostain
näin lauloi Medelplan.”
Sappeen koululla opettajana toiminut Tauno Nieminen julkaisi vuonna 1958 Pälkäneen joulussa runon Lapsille Pälkäneen. Sen seitsemästä säkeistöstä yksi kertoo Medelplanin aapisesta. Maakuntalaulujen tyyliseen runoon sopii Hämäläisten laulun sävel. Herkkänä runoilijasieluna tunnettu Nieminen osoitti myös lämmintä huumorintajua antamalla Hilkka ja Aarre Kailanpäälle häälahjaksi punaisen kymmenen litran kattilan, kuin toivotuksena runsaasta lapsimäärästä.
Pirkanmaalla vaikuttanut kirjailija Torsten Peltomo (1920–2005) julkaisi vuonna 1984 draamatekstin Daniel Medelplan, jota ei ole tietääkseni esitetty. Peltomon ammattitaidosta kertoo hänen yhden näytelmänsä (Kaksoset) kuuluminen 1950-luvun lopulla Tampereen Työväen Teatterin ohjelmistoon. Medelplan-näytelmän tapahtumat perustuvat hyvin tutkittuihin oikeuden pöytäkirjoihin. Taiteellisesti painava teksti koskettaa luettunakin. Allan Frilanderin erästä kirjettä lainatakseni: Medelplan pääsee tässä näytelmässä esille ihmisenä ja perheellisenä miehenä. Peltomon tunnetuin teos on salanimellä Lennart Åkerlund julkaistu salapoliisiromaani Kuolema tulee aina yllättäen (1963).
Kangasalla asuvan oikeustieteilijän Aulis Aarnion esikoisromaanin Kostian pappi (1992) päähenkilö on Mathias Ithalin, puuaapisen tilaaja, joten Medelplaniakaan ei ole teoksessa voinut kokonaan sivuuttaa. Olaus Castrenius, Pälkäneen toinen pappi ottaa romaanissa itselleen kunnian aapisesta. Aarnio palasi Ithalin-aiheeseen näytelmässään Tulipunainen ratsastaja vuonna 2007.
Daniel Medelplanin museon toinen perustaja, faktori ja kuvanveistäjä Allan Frilander (1928–) on Medelplan-tutkimustensa ja muotokuvien lisäksi lähestynyt kollegaansa myös kaunokirjallisella otteella. Vuonna 2012 ilmestyi museon julkaisema, Pälkäneen kirjastostakin löytyvä kirjanen Daniel aapiskirjan painaja: tarina Medelplanin elämästä Pälkäneellä 1718-1719. Allan Frilanderilta saamani tiedon mukaan juuri edellä mainittu Peltomon näytelmäteksti antoi Allanin tarinankuvittelulle siivet.
Arja Liutta
Daniel Medelplanin museo
Teksti on kolmas osa Daniel Medelplan kaunokirjallisuudessa -kokonaisuutta. Edelliset osat on julkaistu edellisviikkojen Sydän-Hämeen Lehdissä, viimeinen eli neljäs osa julkaistaan ensi viikon lehdessä.
