Kun omilla menee hyvin, heitä tuetaan, mutta vaikean jakson tullessa heidät jätetään ja kenties jopa siirrytään toisen leirin tukijaksi – kunnes oman suosikin menestys jälleen koittaa. Jääkiekkokannattajien usein ilmiöstä käyttämä termi ”gloryhunting”, menestyksen perässä juokseminen, on kamala mutta samalla kuvaava termi.
Politiikassa ”gloryhunttauksen” tekevät mahdolliseksi gallup-kyselyt, joista äänestäjä saattaa ratkaisuaan miettiessä katsoa, onko omalla ehdokkaalla tai puolueella menestymismahdollisuuksia. Jos mahdollisuudet näyttävät heikoilta, äänestäjä voi päätyä valinnassaan kompromissiin.
Jotkut näkevät gallupeissa myös eräänlaisen vaaran itsensä toteuttaville ennustuksille.
Sinänsä huolessa on perää, että viime aikoina tällaisiin ennustekierteisiin on ajauduttu myös suurissa yrityksissä. Huoli jaettavan vähenemisestä tulevaisuudessa sai Postin karsimaan toimintaansa ja avaamaan uusia uria, mikä on johtanut Postin käytön vähenemiseen jakelun vaikeuksien vuoksi. Sanomalehtipaperin saatavuus puolestaan vaikeutui ja hinta lähti nousuun paperintuottajien ennakoitua liian vahvasti toiminnassaan paperin menekin laskua – ja tämän seurauksena monessa sanomalehdessä on pyritty pitämään sivumäärä kurissa aiempaa tiukemmin.
Gallup-kyselyiden kautta vaalit pysyvät otsikoissa silloinkin, kun ne eivät ole vielä täysin ajankohtaisia. Kyselyiden voi myös nähdä osaltaan luovan lisäkiinnostusta vaaleja kohtaan. Voi kuitenkin kysyä, syntyisikö yhteiskunnallista hyötyä enemmän, jos puolueiden suosituimmuusprosentin seuraamisen sijaan tarmoa käytettäisiinkin esimerkiksi tiedotusvälineissä enemmän itse asioihin keskittymiseen?
Vaalikeskusteluissa on myös pohdittu, voiko oman suosikin heikko menestysmahdollisuus saada ihmisen jättämään kokonaan äänestämättä. Joissakin maissa, kuten Norjassa ja Australiassa, gallupien julkaiseminen on ollut kiellettyä vaalien alla.
Kuten Yhdysvaltain presidentinvaaleissa tai yhä vellovissa Brexit-äänestyksen jälkimainingeissa on huomattu, ennusteet ja gallupit eivät toki ole täysin luotettavia kristallipalloja. Siinä, missä menestyskäyrä saattaa saada jonkun hyppäämään voittajaksi uumoillun kelkkaan, voivat altavastaajina pidetyt aktivoitua nostamaan heikoksi povatun ehdokkaan menestykseen.
Gallup-kyselyiden ohjaavuuden pohtiminen on osaltaan merkki siitä, että vaalijärjestelmää halutaan pitää tasapuolisena ja toisaalta äänestäjään sekä äänestämiseen vaikuttavia tekijöitä puntaroidaan eri näkökulmista. Nykyisillä äänestysprosenteilla sietääkin miettiä tarkasti, miten äänestäjät pidetään mahdollisimman aktiivisina.
