Runoilijat pääsivät kesälaitumelle

Pälkäneen luovan kirjoittamisen ryhmä esitti tekstejään Arkissa keskiviikkona 8. toukokuuta.

Valkeakoski-opiston Pälkäneen luovan kirjoittamisen väki piristi keskiviikkona 8. toukokuuta runouden ystävien iltaa Pälkäneen pääkirjasto Arkissa. Pöytä oli katettu Uotilan leipomon tuotteilla, teessä oli kevään tuulahdusta nokkosen muodossa, ja valikoimiin kuului kotikutoisia kastamisia, gluteenitonta unohtamatta.

Opettaja Mia Lempinen johdatti juonnollaan kuulijat runouden portille. Elina Heikkilän syvällinen filosofinen pohdinta avasi runoillan tarjonnan. Kirta Koskinen urakoi kevätsiivouksen kourissa räsymaton raitoja syynäillen, samalla pölytti syvällisemmin pitkällä runollaan mitä pitää tehdä ja mikä jättää tuonnemmaksi. Sanataiturina tunnettu Mari Laesterä ei nytkään jättänyt sanoja käyttämättä, vaan riepotteli niitä olan takaa. Rosollirunokirjastaan Annu Leppänen lausui sikermän ja lopuksi räppäsi runoilijaplantusta. Vuokko Sivuranta porukan vanhimpana tarjosi runoillaan isänmaallisen katsantokannan muistuttaen sodan nähneenä rauhan merkityksestä.

Viimeisenä omalla vuorollani räppäsin Mummomagiaa ja luki Yhtä ja toista, kahta sorttia runoiksi muovattuna. Haanloukkaan kirjoittajaryhmälle tutuksi tulleesta tamperelaisesta kirjankustantamosta Mediapinta Oy:sta välitin terveisten muodossa uusimman runokirjani Troikka tankalla pätkän matkaa lukaisemalla uutukaisestani muutaman runon.

Paljastin, ettei tämä tähän jää. Vuosia suunnitteilla ollut kirjahanke sai tuulta purjeisiin Mia Lempisen aikuisten satukurssilta. Yhteistyö Mediapinnan kanssa sai jatkumoa palvelukustanteena. Untuvikkoni on kastettu nimellä Valomerkki, satuja ja tarinoita aikaihmisille, ennen kesää sekin on luettavissa. Tähän sain vakuuden illalla kotiin tultuani, sillä posti oli tuonut Mediapinnalta kirjeen, jossa oli kirjailijan ja kustantajan virallinen puoli kirjeenvaihdosta ja Valomerkki-kirja korjauksia varten oikoluettavaksi.

Palatakseni kirjastoiltaan opettaja Mia Lempinen ilahdutti meitä jakamalla kirjalliset arviot todistuksen muodossa, ennen kuin päästi runokarjansa kesälaitumelle. Veräjä runoilijoiden kesän portilta avautui, sanojen laidun vihertää.

Anneli Kivelä

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?