Kaikille tutut kesäiset laulut ja harvinaisemmat paikalliset sävelmät soivat sunnuntaina vuorotellen Haapamäen kartanon uljaassa salissa.
Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistyksen nyt toisen kerran järjestetty kesäinen yhteislaulutilaisuus keräsi paikalle yli 50 osallistujaa.
Tilaisuuden juontajana ja viulistina toimi Ulla Terva. Hänen siskonsa Päivi Kyröjärvi säesti lauluja pianolla. Sisarukset olivat koonneet valitsemiensa 27 laulun sanat Kesälauluja-vihkoseksi.
Reilun tunnin kestäneessä yhteislauluosuudessa näistä laulettiin 17 kappaletta. Tilaisuus alkoi kaikille tutuilla lauluilla Kotimaani ompi Suomi, Sunnuntaiaamuna ja Onnelliset. Näitä seurasivat muun muassa Joutsen, Heilu keinuni korkealle ja Juhannusaatto.
– Juhannusaatossa on sama sävel kuin kaikille tutussa joululaulussa Jouluaatto on nyt herttainen, Terva kertoi.
Hämelaulun sanoitus sai alkunsa kylämaisemasta
Jalmari Finnen sanoittama ja Toivo Palmrothin säveltämä Hämelaulu oli entuudestaan tuttu osalle tilaisuuden osallistujista. Ennen laulun aloittamista Hellevi Salonen kertoi kuulleensa laulun syntytarinan Sylvi Heinoselta ja Vieno Tuomiselta, jotka kävivät Sappeen koulua 30- ja 40-luvuilla.
– Kumpikin naisista muisteli heidän opettajansa kertoneen Finnen oleilleen Haapamäen kartanossa kesällä 1925. Kävelyretkellään kirjailija oli katsonut Sappeen kyläjärven maisemaa korkealta mäeltä ja tuolloin hän oli saanut idean lauluun.
Salonen kiinnostui tarinasta ja alkoi selvittämään laulun historiaa tarkemmin. Finne on lähettänyt laulun alkuperäiset sanat ja nuotin Liuksialan kartanon silloiselle emällänne Adele Meurmanille.
– Finne kiittelee kirjeessään rouvaa ajastaan kartanossa ja kertoo viimeistelleensä sanat nimenomaan Liuksialassa vuonna 1926.
Helvi Jousmäki seurusteli kahvin ääressä tuoreiden sappeelaisten Rachid Rammachin ja Aicha Kivinummen kanssa.
Sinivuokko esitettiin nyt neljännen kerran
Kesäisessä yhteislaulutilaisuudessa saatiin kuulla toinenkin mielenkiintoinen tarina, jonka kertoi Helvi Jousmäki. Kaunis ja keinuva Sinivuokko on hänen äitinsä, Ida Jousmäen sanoittama ja Rauno Haukilahden säveltämä pieni laulu.
– Tämä on esitetty ensimmäisen kerran keväällä 1950 Vehkajärven koulun kevätjuhlassa.
Kierrellen ja yleisöä hauskuuttaen Jousmäki antoi ymmärtää hänen itsensä olleen laulun esittäjä.
Laulun toinen esitys on ollut Hannulan seuroissa vuonna 2012, kolmas kesäkuun alussa Sappeen messussa ja neljäs kerta oli nyt Haapamäen kartanossa.
Komeaa sointia ja hyvä akustiikka
Rakastan elämää, Täällä Pohjantähden alla ja Akselin ja Elinan häävalssi soivat yhteislaulutilaisuudessa erityisen komeasti. Naisvaltaisen laulajajoukon heleiden äänien tukena olivat varsinkin baritonit Aarre Reijula ja Olli Arola.
– Tässä salissa on todella hyvä akustiikka, Ulla Terva kiitteli.
Tilaisuuden lopussa yleisöstä ehdotettiin laulua Sä kasvoit neito kaunoinen. Tämä laulettiin seisaaltaan kiitokseksi Haapamäen kartanon sisaruksille Eila Jussilalle ja Annamari Mäkelälle.
Viimeisenä lauluna ilmoille kajahti Kesäpäivä Kangasalla.
