Älä hävitä ukkoetanaa – Sen erottaa ”tappajaetanasta”, kun katsoo hengitysaukkojen paikkaa tai otuksen kokoa

Ukkoetana voi olla 15–20 sentin pituinen. Sen selässä on vaalea juova.

Suomessa elää parikymmentä etanalajia. Joidenkin tunnistaminen on helppoa ja voi olla jopa hyödyllistä. Maamme yleisin etana on metsäetana, joka on kooltaan venyneenä   5–7 senttiä. Muutamat lajit voivat olla pihoilla ja puutarhoissa kiusallisia ”tuholaisia”.  Erityistä harmia ja kiukkua on alkanut aiheuttaa espanjansiruetana, jota myös  ”tappajaetanaksi” on kutsuttu.  Sen ihmeempi tappaja se ei ole, mutta syö kuolleita lajitovereitaan.

Tämä espanjansiruetana on levinnyt meille erityisesti mullan ja puutarhakasvien mukana.  Siis  taas kerran tapaus, jossa ihminen itse aiheuttaa harmia.  Laji on kaiketi lähtöisin Lounais-Euroopasta.  Kasvien ja mullan mukana se on onnistunut valloittamaan Keski-Euroopan ja osin Ruotsin ja Suomen eteläosat.

Meillä esiintymiä tunnetaan Oulun korkeudelle asti.  Erityisesti se viihtyy pihoilla ja puutarhoissa sekä taimitarhoilla.  Siitä on muodostunut jo merkittävä tuholainen monille viljely- ja puutarhakasveille.  Lajin torjunta vie aikaa ja hermoja ja kaikki keinot on otettu käyttöön.

Liutun puistossa paljon etanoita

Pirkanmaalla tätä espanjansiruetenaa on tavattu jo runsaanlaisesti. Etanoita löytyy muun muasa Pälkäneeltä useammasta kohteesta.  Luopioisten keskustasta etanoita on löydetty päivittäin. Sahalahdella etanat ovat myös jo riesana.

Erityisen paha paikka näyttäisi olevan Kangasalan Liutussa, jossa kaupungin puistoalueella etanoita on ”tuhansittain”.

Espanjansiruetana on väritykseltään usein punaruskea tai likaisenharmaa. Joskus löytyy myös lähes mustia yksilöitä.  Se löytyy yleensä puutarhasta, pihoilta, kasvihuoneista tai taimitarhoilta.  Se on selvästi ihmisen kaveri ja viihtyy aina asutuksen tuntumassa. Pituutta sillä on venyneenä  10–12 senttiä. Laji on kaikkiruokainen, ravinnoksi kelpaa tuore ja lahoava kasviaines.

Mutta etanoita on tietysti muitakin. Ja ne muut  kärsivät nyt helposti tämän yhden lajin vuoksi. Suomen suurin etana on ukkoetana, joka voi venyneenä olla jopa 15–20 senttiä.  Espansiruetanoita hävitettäessä pitäisi siis kuitenkin pitää maltti mielessä eikä heti silmittömästi tuhota kaikkia muita lajeja.

Ukkoetanaa ei saisi hävittää

Ukkoetana on metsälaji, joka ei yleensä tule puutarhoihin.  Joskus kesämökkien pihoilla sitä voi tavata. Tuntomerkkinä on siis huomattavan iso koko.

Väritykseltään ukkoetana on usein lähes musta tai harmaan sävyinen.  Hengitysaukko ukkoetanalla on kilven takaosassa kun ”tappaja- etanalla” aukko on kilven etuosassa.

Jos näihin tuntomerkkeihin ei osaa kiinnittää huomiota olisi kuitenkin arvioitava etanan kokoa.  Ylisuuret etanat ovat ukkoetanoita, puutarhakasveille vaarattomia eikä niitä tulisi hävittää.  Pientä harkintaa ja keskittymistä ehkä vaatii. Ukkoetana syö lahoavaa kasviainesta ja sienet ovat sille herkkua.

Ukkoetanaa löytyy monin paikoin Kangasalta ja Pälkäneeltä.  Olen monena kesänä kuvannut ukkoetanaa Kuhmalahden Vehkajärvellä.  Uskomaton ilmestys kun se elokuun illassa ryömii eteenpäin.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
SHL DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.