Hallituksen työllisyystavoite on 75 prosenttia, ja se ponnistelee maaseudun elävänä säilymisen puolesta. Suomi haluaa olla koko maailmassa biotalouden ja kierrätyksen mallimaa. Ilmastostonmuutoksen torjuminen on nostettu yhteiskuntamme kärkihankkeeksi.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitto ry:n toiminnanjohtaja Marja Tiura viskaa tukun tutkittua tietoa sen puolesta, miksi maamme kannattaisi satsata juuri nyt turkistuotantoon ja -talouteen. Hänen mielestään Suomen kansan olisikin korkea aika saada sataprosenttisesti tarkat faktat turkiselinkeinosta. Tiura on vakuuttunut siitä, että suuri osa suomalaisista kannattaa korkeatasoisen turkistarhauksen kehittämistä juuri työllisyys- ja taloushyötynäkökulmista.
– Pääministeri Antti Rinteen hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta. Turkisala on yksi maamme tulevaisuuden suuri mahdollisuus. Kansainvälisesti arvostettu turkistuotantomme voisi saada uusia yrittäjiä. Perheyritykset pystyisivät palkkaamaan ammattilaisia, joiden työ on merkityksellistä ja motivoivaa, Tiura korostaa.
Tiura muistuttaa, että turkisala toimii taloudellisesti terveellä ja vakaalla pohjalla. Turkistuottajat eivät saa minkäänlaisia maaseutuelinkeinojen tukia sen kummemmin Euroopan unionilta kuin kansallisestikaan.
– Turkiskeskittymä on vahvasti rannikkoseuduilla, Pohjanmaalla. Koko klusteri on hioutunut vuosikymmenien saatossa kaikilla mittareilla tarkasteltuna erittäin järkeväksi ja tehokkaaksi, hän sanoo.
Tiuran mielestä turkisala voisi laajentua kestävällä tavalla Pohjanmaan naapurimaakunnissa kuten Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
– Suomessa on meneillään historiallisen voimakas kaupungistumisen vaihe, jossa kansalaiset muuttavat muutamaan vetovoimaiseen keskukseen. Turkistuotanto on aito ja realistinen ala, joka turvaa elävän maaseudun. Juuri tällä perusteella valtiovalta voisi korvamerkitä varoja turkistalouden kehittämiseen, hän ehdottaa.
Tiura kehuu turkistuotannon olevan jo nyt biotalouden ja kierrätyksen edelläkävijä. Hänen mukaansa koko eläin käytetään tehokkaasti turkiksesta ruhoon. Rasvasta saadaan biopolttoainetta. Lihasta ja luista valmistetaan eläinten ruokaa. Lannasta tehdään lannoitteita.
– Maassamme ilmastonmuutoksen torjuminen on otettu tosissaan. Turkis on ekologinen, muokattava ja kierrätettävä, hän lisää.
Uusia mahdollisuuksia
Marja Tiuran mukaan Suomella on juuri nyt tuhannen taalan paikka kehittää ja laajentaa turkiselinkeinoa ja -taloutta.
– Turkisten kysyntä on totutusti yhtä aaltoliikettä. Suomalainen turkisala on oppinut vuosisadan aikana elämään niin lasku- kuin nousukaudetkin. Koko toimialan vakaus pohjautuu tuotantoketjun tarkkaan sertifiointiin, aktiiviseen edunvalvontaan ja koulutukseen sekä kansainvälistä arvostusta nauttivaan huutokauppatoimintaan, hän kertoo.
Tiura muistuttaa maailmanlaajuisen turkistarjonnan olevan valinkauhassa. Tällä hetkellä kolmatta sijaa turkistuottajana pitävä Hollanti luopuu minkkitarhauksesta viiden vuoden sisällä. Myös Norja on säätänyt lain, jonka mukaan turkiselinkeino päättyy vuoden 2025 helmikuuhun mennessä.
– Suomalaisten on syytä muistaa ja ymmärtää, että Hollanti ja Norja ovat tehneet puhtaasti poliittiset päätökset, kun maat ovat päättäneet kieltää turkistuotannon, hän teroittaa.
Tiura herättelee, että Kiina on maailman suurin turkistuottaja. Hyvänä kakkosena on naapuripohjoismaamme Tanska.
– Suomessa onkin avautumassa ainutlaatuinen mahdollisuus turkistuotannon lisäämiselle. Tiedämme varmasti, että suuri osa turkisten jalostajista ja käyttäjistä eri puolilla maailmaa haluaa satsata korkeaan laatuun. Koko suomalaisen turkisalan tuotantoketju nauttii globaalisti suurta arvostusta. Turkiselinkeinollamme on valtava mahdollisuus, hän innostuu.
Vero- ja vientituloja
– Tiesitkö, että turkikset ovat olleet jo hyvin pitkän ajan yksi Suomen tärkeimmistä vientituotteista, Marja Tiura kysyy.
Tiura muistuttaa Suomen yhteiskunnan olevan täysin riippuvainen viennin vetämisestä.
– Turkistuottajat ovat kotipaikkakuntiensa merkittäviä veronmaksajia.
Suomessa tuotetaan tällä hetkellä noin kaksi miljoonaa minkin nahkaa. Ketun turkisten tuottajana Suomi pitää komeasti ykköstilaa kahden ja kolmen miljoonan väliin asettuvalla nahkamäärällä. Suomensupin nahkoja tuotetaankin selvästi vähiten; niiden vuotuinen määrä on noin 140 000 kappaletta. Suomalaisten on syytä muistaa, että Euroopan unioni on antanut maallemme alueellaan ainoan supien tuottamisluvan.
Turkistarhat ovat suurimmaksi osaksi perheyrityksiä, jotka työllistävät oman väen lisäksi kolmesta viiteen vierasta ihmistä.
Turkistilojen kirjo on laaja. Pienimmillä tarhoilla tuotetaan vuosittain 3 500 nahkaa ja suurimmilla 100 000 nahkaa.
– Turkiselinkeinolla on luontevat kasvu- ja kehitysedellytykset. Turkisalan tuottavuuden nostamiseksi meidän ei tarvitse keksiä sampoa uudelleen, Tiura herättelee.
Kansainväliset turkisten ostajat arvostavat Suomea kettujen, minkkien ja suomensupien tuottajana. Sinikettu on maamme turkistuotannon lippulaiva.
Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitossa on tällä hetkellä vajaat 800 yritystä.
– Uskon, että turkiselinkeinosta aidosti kiinnostuneet henkilöt pääsisivät varsin ripeästi alalle. Nykyisillä turkistarhaajilla on valtava tietotaito, ja he ovat valmiita jakamaan osaamistaan. Lisäksi liiton ohjaus- ja koulutustoiminta on laadukasta. Yrityksen perustaminen ja turkiselinkeinon harjoittamisessa pärjääminen ei kaadu tiedon puutteeseen, Tiura vakuuttaa.
Tiuran mukaan koko suomalainen turkisklusteri on ainutlaatuinen toimivuudessaan koko maailmassa.
– Keskittymä tarjoaa vertaansa vailla olevan selkänojan toimialalle vakavasti tuleville, hän toteaa.
Ulkomaalaiset kiinnostuvat
Turkistuotannon päättyminen Hollannissa ja Norjassa heittävät laineensa Suomeen. Eurooppa maanosana on vaikutusvaltainen turkistuottaja.
Marja Tiura tietää, että monet hollantilaiset ja norjalaiset turkisyrittäjät ovat suunnanneet katseensa jo maahamme.
– Syyt ovat selvät. Suomella on erittäin hyvä maine turkistuottajamaana. Turkisalan yrittäjät luottavat suomalaiseen ennustettavaan ja vakaaseen yhteiskuntajärjestelmään, jossa on turvallista yrittää, hän perustelee.
Tiura muistuttaa, että suomalaiset poliitikot kantoivat vastuunsa vuonna 2013, kun silloinen eduskunta käsitteli kaikkien aikojen ensimmäisen kansalaisaloitteen, jolla ajettiin turkistarhauksen kieltämistä maassamme.
– Eduskunta linjasi, että turkistarhaus on laillinen elinkeino. Turkisalalla on kansantaloudellemme suuri merkitys työllistäjänä ja talouden pyörittäjänä.
MATTI PULKKINEN
