– En minä ollut aiemmin kiinnittänyt lippuihin juuri mitään huomiota, mitä nyt olin nähnyt niitä joissakin Puolustusvoimien paraateissa. Kun päädyin töihin Suomen Käsityön Ystäviin, minulle avautui kantolippujen parissa aivan uusi maailma, Pälkäneen Laitikkalassa syntynyt ja kasvanut Kaisa Sihvonen kertoo.
Lippujen kirjomisen saloihin Sihvonen perehtyi kokeneemman kollegansa Kaija Hirven johdolla. Liput ovat kaksipuolisia, joten jäljen tulee olla samannäköistä molemmilta puolilta. Puolustusvoimien lipuissa käytetään perinteisiä kuva-aiheita, ja kirjomisjäljen tulee niin ikään olla perinteistä.
– Työtä pitää vain tehdä, ei sitä muuten opi. Osaaminen syntyy kokemuksen ja uskalluksen kautta, Sihvonen miettii.
Silkkinen kantolippu säilyy käyttökelpoisena 10–20 vuotta. Harvemmin käytetty lippu saattaa kestää jopa 30 vuotta.
Liput kirjotaan silkkilangalla lippusilkille. Työ alkaa jäljentämällä piirros lipulle aidonkokoisena. Itse kirjontatyö on pikkutarkkaa, ja yhden lipun valmiiksi saaminen saattaa kestää kaksikin kuukautta.
– Nopeimmillaan työ vie noin kuukauden päivät, Sihvonen laskeskelee.
Vanhoissa lipuissa on käytetty paljon erilaisia värisävyjä, ja kuviot ovat runsaampia kuin uusimmissa lipuissa.
– Uudemmat liput ovat yleensä suunnittelultaan yksinkertaisempia ja niissä käytetään vain muutamia heraldisia värejä, Sihvonen selventää.
Sihvonen asuu nykyisin Nurmijärvellä ja pyörittää omaa käsityöalan yritystään.
– Kantolippujen valmistaminen käsityönä on ominta alaani, mutta olen esimerkiksi ollut mukana valmistamassa myös kirkkotekstiilisarjoja, Sihvonen mainitsee.
Pälkäneen pääkirjasto Arkissa on syyskuun ajan esillä näyttely Kolmen sukupolven kädentaitajat. Esillä on Laitikkalassa asuneen Kyllikki Perkiön käsitöitä, hänen tyttärensä Asta Sihvosen posliininmaalaustöitä ja Asta Sihvosen tyttären Kaisa Sihvosen kirjontatöitä.
