Kuluttamalla säästäminen yleistyy etenkin nuorten keskuudessa. Kun pankkikortti viuhuu kaupan kassalla, siirtyy tietty summa automaattisesti säästöön. Esimerkiksi OP Ryhmässä siirtyvä summa voi olla 0,5–8 euroa asiakkaan valinnan mukaisesti. Aito Säästöpankin Pälkäneen ja Luopioisten konttoreita luotsaava Aarne Pitkänen kertoo, että pankilla ei ole käytössä samantapaista valmista tuoteratkaisua mikrosäästämiseen, vaikka säästämisestä paljon asiakkaiden kanssa puhutaankin.
OP Ryhmässä mikrosäästöt kertyvät erilliselle tilille eli sähköiseen säästöpossuun, josta ne voi ottaa käyttöön tai siirtää vaikka takaisin omalle tilille.
– Uskoisin, että tämä säästämismuoto on nuorten keskuudessa suosittu sen vuoksi, että säästösumma on hyvin pieni eikä tunnu pahalta edes opiskelijan kukkarossa. Nuorille tapa sopii hyvin senkin vuoksi, että he käyttävät ostoksia maksaessaan paljon korttia, toimitusjohtaja Sirpa Leppäkoski Luopioisten Osuuspankista kertoo.
Valtakunnallisesti OP Ryhmässä säästölippaita eli sähköisiä säästöpankkeja on 140 000 asiakkaalla, joista mikrosäästäjiä on noin 90 000.
– Keskimääräinen vuoden aikana säästöön kertyvä summa on 500 euroa. Summissa on kuitenkin isoa hajontaa senkin takia, että säästöön siirtyvä summa vaihtelee asiakaskohtaisesti, ja osa siirtää varoja välillä omalle käyttötililleen, asiakkuusjohtaja Terhi Salminen Kangasalan Seudun Osuuspankista huomauttaa.
Lyhyt tavoiteaika
Mikrosäästäminen aloitetaan usein jonkin konkreettisen tavoitteen vuoksi. Joku saattaa kerätä varoja lasten harrastustoimintaa varten, toinen unelmien lomamatkaan ja kolmas seuraavan kuun sähkölaskuun.
– Usein säästämisen tavoiteaika on usein hieman lyhyempi kuin esimerkiksi rahastosäästämisessä, Leppäkoski mainitsee.
Kun kerralla siirtyy säästöön pienempi summa, säästäminen sujuu lähes kuin itsestään.
– Säästöjä kertyy huomaamatta, mutta kuitenkin niistä kertyy vaikkapa vuoden aikana ihan mukava potti, jonka voi sitten sijoittaa haluamallaan tavalla, Kangasalan Seudun Osuuspankin Salminen lisää.
”Aina on säästetty”
Säästäminen on tulevaisuuteen varautumista, ja ”sukanvarteen pahan päivän varalle” on säästetty aina. Tavoite on aina sama: oma vaurastuminen.
– Säästötavat ovat sen sijaan muuttuneet, ja mukaan on tullut eri vaihtoehtoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Nuoremmat innostuvat uusista automaattisista säästämisratkaisuista, joiden karttumista voi seurata vaikka puhelimen kautta mobiilipalvelulla. Iäkkäämpi asiakas taas saattaa nähdä mielekkääksi säästää tilivaroja ja seurata perinteisemmillä tavoilla tilin saldoa, Leppäkoski muotoilee.
Säästäminen on yhtä yleistä kaikenikäisillä. 20–70-vuotiaat säästävät Terhi Salmisen mukaan aivan yhtä innokkaasti, eikä eroja ikäpolvien välillä tässä suhteessa ole.
– Oli vähän yllättävääkin huomata, että säästäminen on kaikissa ikäryhmissä näinkin tasaista, Salminen sanoo.
Aito SP:n Aarne Pitkänen lisää, että eri ikäryhmien motiivit säästämiseen toki vaihtelevat. Nuoret aikuiset osaavat jo nykyisin ajatella eläkeikään asti ja tehdä pitkänkin tähtäimen säästösuunnitelmia. Yhtä yleistä on kuitenkin säästäminen johonkin mukavaan, kuten lomamatkaan tai vaikkapa arkea helpottavaan, isompaan kodinkoneeseen.
– Eläkeiässä toteutetaan toki edelleen omia haaveita, mutta säästösuunnitelmissa korostuvat myös lasten ja lastenlasten osuus. Moni haluaa tehdä myös perintösuunnittelua, Pitkänen tietää.
Kiinnostusta on
Tekniikan kehittyminen on tehnyt säästämisen seurannan helpoksi. Verkko- tai mobiilipankkiin voi kirjautua koska tahansa ja seurata, miten saldo kehittyy.
– Into ja kiinnostus säästämistä kohtaan ovat jopa kasvaneet viime vuosina. Säästämiseen innoittavat osaltaan myös yleinen keskustelu esimerkiksi korkotasoista ja eläkkeiden suuruudesta tulevaisuudessa, Salminen miettii.
Pitkänen on huomannut saman ilmiön: intressit säästämiseen ovat kasvaneet.
– Erityisesti tämä näkyy siinä, että entistä useampi haluaa säästää tilisäästämistä tehokkaammin keinoin, Pitkänen huomauttaa.
Monta tapaa säästää:
- Perinteinen säästöpossu
- Tilivarojen säästäminen omalle tilillle
- Rahastosäästäminen
- Sijoitustoiminta
- Mikrosäästäminen
- Mikrosäästämisen voi sitoa myös rahastoon. Kun tietty summa (esimerkiksi seuraavan kuun sähkölasku) on säästössä, ylimääräiset säästöt siirretään asiakkaan valitsemaan rahastoon.
Reunamerkintä:
Lomamatkan käteisvarat säästyvät arjen ostoksia tehden
Aloitin mikrosäästämisen puolivahingossa huomatessani verkkopankissa tällaisen mahdollisuuden. Kesäkuussa 2018 päätin, että jatkossa säästöön siirtyy 1,5 euroa aina, kun käytän pankkikorttia. Saldon kertymistä on mukava käydä seurailemassa. Esimerkiksi heinäkuussa 2018 säästöön kertyi 88,50 euroa, syyskuussa 2018 61,50 euroa, viime maaliskuussa 48 euroa ja syyskuussa 52,50 euroa.
Kun lähdimme perheen lomamatkalle kesällä, nostin reissuun käteiskassaa sähköiseen säästölippaaseen keräämistäni varoista. Tuntui mukavalta, kun säästämäni rahat päätyivät konkreettiseen ja hyödylliseen käyttöön.
Nyt säästölippaaseen on taas kertynyt vajaat 300 euroa. Vielä on siis reilut puoli vuotta aikaa kerryttää seuraavan kesälomareissun käteisvaroja.
