Menestysreseptin kopiointia?

Kangasala on kasvanut viime vuodet osana vahvaa kaupunkiseutua, hyvän sijainnin avittamana sekä pyrkimällä erottumaan ja olemaan omintakeinen. Pitkälti näiden samojen tekijöiden vuoksi väkimäärä todennäköisesti jatkaa kasvuaan tulevina vuosina – tai niin ainakin on monessa ennusteessa veikkailtu. Kangasalla järjestetyssä asumisen teemaillassa aiheesta puhuneen kaupunginjohtaja Oskari Auvisen mukaan ratkaisevia tekijöitä haluttujen uusien asukkaiden onnistuneessa houkuttelussa ovat edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi joukkoliikenteen kehittäminen ja asuinpaikan etäisyys isompaan kaupunkiin, kuten Tampereelle. Auvisen mukaan etäisyyttä lasketaan kuitenkin yhä kasvavassa määrin minuuteissa, ei kilometreissä.

Kangasalan välittömässä läheisyydessä sijaitsee maaseutupitäjä, joka Kangasalan tapaan kuului alkuvuodesta niihin harvoihin kuntiin, joiden väkiluku kasvoi. Sen sijainti Hämeenlinnan ja Tampereen välissä vilkkaan ja kehittyvän valtatien varrella kuulostaa ihanteelliselta. Esimerkinomaisesti matka Tampereellekin taittuu jo oikeastaan ajassa, jossa kuuntelee läpi viidestä kuuteen juurevaa rock-klassikkoa (kuten Hey Jude, Purple Rain, Layla, Freebird ja Smoke on the water), eikä äänikirjassakaan tuolla matkalla kovin monta lukua ehdi käydä läpi.

Kasvun ytimen kupeessa sijaitsevalla Pälkäneellä on esimerkiksi joukkoliikenteen kanssa ongelmallisemmat lähtökohdat ja ymmärrettävästi heikompi tarjonta kuin Kangasalla – mutta tarjolla on jo ennen joukkoliikenteen kehittämistäkin esimerkiksi kilpailukykyisiä asuntoja ja tontteja, hyvät tieyhteydet, mainioita liikuntamahdollisuuksia ja lopulta lähes koko kunnan halkova valokuituyhteys. Tampereen suunnalla työssä käyvien on joukkoliikenteessä myös mahdollista hyödyntää Kangasalan hyvää palvelutasoa esimerkiksi jättämällä oma autonsa liityntäpysäköintiin ja jatkamalla matkaa julkisilla kulkuvälineillä.

Oletettavaa on, että valtaosa neljävuotiaista muuttaa paikasta toiseen perheensä mukana eikä omin päin. Joka tapauksessa tutkittaessa niinkin eksoottista tilastoa kuin alle 4-vuotiaiden lasten nettomuuttoa Tampereen seudulla käy ilmi, että vuosina 2010–17 Tampereelta on valunut pois yli 2600 lasta. Samalla aikavälillä sen kehyskuntiin on muuttanut alle 4-vuotiaita vajaat 2400. Kangasalla, jossa väestönkasvu on ollut valtakunnallisestikin huipputasoa, asuntokaupan tuoreimmat lukemat kertovat omakotitalokaupan vilkastumisesta tänä vuonna. Tuosta kaupunkiseudun liikehdinnästä Pälkäneenkin olisi mahdollista saada haalittua oma osansa.

Pelaamalla kortit oikein ei välttämättä ole kiveen hakattuja esteitä sille, etteikö Pälkäne voisi jatkaa ennusteiden torppaamista jatkossakin ja kasvaa kuten naapurinsa.