Koulukeskustelu roihahti jälleen liekkiin Pälkäneellä, kun sivistyslautakunnan käsiteltäväksi tuli kouluverkon saneerausesitys, jossa myös Aitoon alakoulu lopetettaisiin lukuvuoden 2021-22 alusta ja sen 50 koululaista siirrettäisiin Kostian kouluun. Rautajärven ja Harhalan koulujen sulkemisesta kunnanvaltuusto teki ehdolliset päätökset jo viime vuonna.
Järkytys ja tyrmistys valtasi kyläläiset, eikä koulukylässä nähdä juurikaan järkeä ajatuksessa lopettaa suurin itäisen Pälkäneen kouluista. Se on kylän väen mielestä kunnalta kovin outo tapa onnitella juuri Pirkanmaan vuoden kyläksi valittua Aitoota.
– Uutinen oli ihan hirveä shokki. Siihen oli jo varauduttu, että itäpuolen kouluja yhdistetään, mutta en ollut koskaan edes ajatellut, että Aitoon oppilaat vietäisiin Onkkaalaan, tuskailee Salla Poukkanen, jonka esikoinen on ekaluokkalainen ja nuorempi aloittaa eskarin ensi syksynä.
– Ihan samat fiilikset minullakin. Kaikissa keskusteluissa oli ollut se henki, että meidän kylän koulu jää joka tapauksessa henkiin, koska muualle ei oppilaat mahdu. Keskusteluissa on ollut esillä yhteinen Kukkian koulun malli, säestää Riina Marttila, jonka nuorimmainen poika Vili joutuisi suunnitelmien toteutuessa käymään kuutosluokan Kostialla palatakseen taas kotikylään yläasteelle.
Kummissaan asioiden saamasta käänteestä on myös kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Erkki Hyöki.
– Ihmetys oli ensimmäinen tunne, kun kuulin tästä. Muistan, kun kuuntelin vieressä sivistysjohtajan sanovan, että kaikki itäpuolen oppilaat eivät mahdu Luopioisten kouluun. Käsittääkseni Kostian koulullakin on nyt jo täyttä. En tiedä, mistä tämä esitys tuli, ja mitkä on perusteet siihen, että tällaiseen esitykseen on päädytty.
Perustelut hukassa
Kolmikosta kukaan ei löydä yhtään hyvää syytä, miksi juuri Aitoon koulu pitäisi lopettaa. Jatkamista puoltavia seikkoja he sen sijaan löytävät helposti.
– Tilaa on reilusti vaikka kuudelle vuosiluokalle, sisäilmaongelmia ei ole ollut eikä remontin tarvetta ole, luettelee Poukkanen.
– Koulussa on valmiina kotitalousluokka sekä teknisen ja tekstiilityön luokat, kirjasto ja liikuntasali, joka toimii myös juhlasalina ja muussa käytössä iltaisin. Pihassa on uusi katusählykaukalo, korisseinä ja talvisin jääkiekkokaukalo, listaa Marttila vahvuuksia.
Marttila muistaa myös, kuinka koulu mukautui helposti maahanmuuttajaluokan perustamiseen vuonna 2015.
Molempien naisten mielestä kyläkoulut voisivat olla kunnalle myös vahvuus, joka toisi muuttoliikettä Pälkäneelle. Hyöki arvelee, että kaikkien kylien on vaikea pärjätä kisassa kasvukeskuksia vastaan ja ymmärtää myös säästöpaineita.
– Pitäisi selvittää, onnistuisiko itäisen puolen ruokahuolto yhteistyönä Anna Tapion koulun kanssa. Se voisi olla yksi säästökeino. Aitoon koulu toimii myös hyvänä varaventtiilinä, jos Roholan alue lähtee rakentumaan ja Kostian koulu käy ahtaaksi tai jos siellä sisäilmaongelmat jatkuvat.
Johtaako kaikkien koulutie pian Onkkaalaan?
Poukkanen kertoo heidän perheensä rakentaneen Aitooseen talon viisi vuotta sitten juuri koulun ja edullisen tontin takia. Marttila, joka palasi synnyinsijoilleen, kun lapset tulivat kouluikään, tapasi hiljattain hämeenlinnalaisperheen, jonka lähikoulua ollaan juuri sulkemassa homeongelmien takia. Perhe oli innostunut kovasti kuultuaan, että Aitoossa on 1950-luvulla rakennettu koulu, joka ei ole homeessa ja että kylässä onnistuu opintie päiväkodista yläasteeseen asti.
Molemmat äidit pitävät kotikylää turvallisempana oppimisympäristönä kuin Onkkaalaa. He uskovat, että myös Kostian oppilaiden vanhemmat nostavat äläkän, jos kouluun sijoitetaan 80 oppilasta lisää.
– On outoa, että sinne haalitaan lisää lapsia, vaikka Harhalan koulun lopettamisehto vuokratiloista luopumisen osaltakaan ei ole toteutunut, Poukkanen kummastelee.
Marttila ei usko, että täysi, sisäilmaongelmista kärsivä koulu olisi Onkkaalallekaan erityinen markkinointivaltti.
Aitoossa arvellaan, että tehty kouluesitys tähtää ennen pitkää viimeisenkin alakoulun lopettamiseen entisen Luopioisten alueelta. Epäilyä tukevat oppilasmääräennusteet, joiden toteutuessa Luopioisten ja Rautajärven koulujen yhteismäärä on vuonna 2025 enää 29 oppilasta. Sen kokoisen koulun lopetus olisi taas helppo perustella säästöillä. Yhdessä Aitoon kanssa oppilasmäärä olisi tuolloin yli 60.
Koulukyläajatus murenee
Aitoosta on koulun lopetuksen toteutuessa vaarassa tulla kummajainen, kenties jopa ainoa kylä Suomessa, jossa voi suorittaa yläkoulun, mutta ei alakoulua, sillä itäisen Pälkäneen lapsista lähes kaikki käyvät yläkoulun Anna Tapiolla. Kylässä olisi kaksi yksityiskoulua, mutta ei yhtään kunnallista.
Aitoon-Kaukkalan kyläyhdistyksen hallituksessa toimivan Maija Leppälän kolme lasta ovat lähestymässä kouluikää. Vanhin on eskari-ikäinen. Leppälä muistuttaa, että kunnan tuella äskettäin laadituissa kyläprofiileissa Aitoon visiona on profiloitua lasten kylänä, jossa on sopiva koulu kaikille.
– Kunnan toiminta kouluverkoston kehittämisessä on kuitenkin täysin päinvastaista. Tavoitteena pitäisi olla vetovoimainen ja yhteistyökykyinen kunta, jossa asiat valmistellaan kunnolla ja keskustelu vaihtoehdoista käydään yhdessä päättäjien, viranhaltijoiden ja kuntalaisten kanssa, Leppälä sanoo.
– Oli lopputulos mikä tahansa, se on helpompi ymmärtää, kun päätökset tehdään aidossa vuorovaikutuksessa ja perusteltujen ratkaisujen varassa.
