Marraskuun alussa kuluvana vuonna voimaan tulleen lain myötä korvataan kaikille rintamasotilastunnuksen, rintamapalvelutunnuksen tai rintamatunnuksen omaaville henkilöille kotona asumista tukevat palvelut valtion varoista. Kotona asumista ovat myös palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Laitoshoitoon ei maksuttomuus ulotu. Vuokra tai muut asumiskustannukset eivät kuulu korvausten piiriin. Sotainvalidien palveluista on omat lakinsa.
Määräraha ei rajoita palveluiden järjestämistä, vaan ne toteutetaan kunkin veteraanin tarpeen mukaan. Kuntien tehtävänä on kartoittaa palvelun tarve kullekin veteraanille. Kangasalan kaupunki hoitaa myös pälkäneläisten veteraanien asiat. Veteraanien määrä on noin 8000 ja heistä naisia on lähes puolet.
Tavoitteen saavuttaminen on vaatinut pitkän tien, monta liittoa ja yhdistystä on tehnyt töitä asian eteen. Vanhin on 18.8.1940 perustettu Sotainvalidien Veljesliitto, myös vuonna 1945 perustettu Kaatuneitten Omaisten liitto jäi toimimaan heti sodan jälkeen. Sotaorpoja edustavat yhdistykset toimivat Kaatuneitten Liiton jäseninä. Myös sotavangeilla on oma vuonna 1969 perustettu yhdistys.
Vammautumattomien veteraanien etuja ryhdyttiin ajamaan uudelleen vasta vuonna 1957 perustetun Rintamamiesten Asuntoliiton toimesta, kun sen edeltäjä Suomen Aseveljienliitto oli vuoden 1944 välirauhansopimuksen mukaisesti lopetettu vuonna 1945. Nykyinen nimi on vuodesta 1964 alkaen ollut Suomen Sotaveteraaniliitto.
Tyytymättömyys perheettömien veteraanien eriarvoiseen kohteluun antoi vauhtia uuden liiton perustamiseen ja 5.4.1964 Rintamaveteraaniliitto sai alkunsa. Uuden liiton perustaminen antoi puhtia myös veteraanien edunvalvontaan ja kilpailu jäsenistä alkoi. Luopioisissakin oli molempien liittojen alainen yhdistys, mutta nyt on vain Sotaveteraaniliiton alainen Luopioisten Sotaveteraanit ry, jossa on 7 veteraanijäsentä.
Ihmetystä on monesti herättänyt kahden liiton toiminta, miksi samassa poterossa taistelleet eivät mahtuneet samaan yhdistykseen ja liittoon ja saavutettiinko kahden vammautumattomien veteraanien asioita ajavan liiton toiminnalla parempi tulos?
Valaistusta kysymykseeni olen saanut ystävältäni Reino Toiviolta, joka valmistelee myös väitöskirjaa aiheesta. Hän on Luopioisissa lääkärinä 1950-luvulla toimineen Elias Toivion poika. Elias Toivio oli sodanaikaisen 4/15Pr:n lääkäri ja hoiti myös siinä tehtävässään luopioislaisia.
Reino Toivio toimi Rintamaveteraaniliiton toimitusjohtajana yli kaksivuosikymmentä ja on edelleen toiminnassa mukana. Yhdessä Reinon jälkeen toimitusjohtajaksi tulleen Tero Tuomiston kanssa he ovat toimittaneet Rintamaveteraaniliiton 55-vuotis juhlajulkaisun ”Tavoitteita ja saavutuksia”. Kirja kertoo mielenkiintoisesti, kuinka pienin askelin veteraaniemme asiat ovat edenneet tämän päivän täyden palvelun pakettiin. Esille tulee myös hyvin, miten liitot toimivat aluksi vain omaan pussiinsa pelaten. Vähitellen alettiin ymmärtää yhteistyön voima, ja vuonna 1999 perustettiin Veteraaniliittojen Valtuuskunta ajamaan yhteistä asiaa.
Samaan aikaan perustettiin myös Tammenlehvän Perinneliitto, jonka sateenvarjon alla tulevaa veteraaniperinnön vaalimistyötä tehdään. Yhteistyö tiivistyi entisestään, kun veteraanijärjestöt Reino Toivion aloitteesta muuttivat toimistonsa samaan rakennukseen Itä-Pasilaan vuosina 2007–2008.
Viimeisin yhteistyön tulos on yhteinen lehti Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton jäsenille. Kaikesta tästä ja monta muuta edunvalvontatyöhön liittyvä koukeroa löytyy kirjasta, jota saa tilata Rintamaveteraaniliiton toimistosta. Yhteystiedot löytyvät haulla Rintamaveteraaniliitto.
Rintamalla toimineet naiset perustivat 21.9.1980 Rintamanaisten Liiton, joka toimi vuoteen 2013 ja tavoitteet olivat yhtenevät miesten kanssa. Luopioisissa naiset kuuluivat pääosin miesten kanssa samaan yhdistykseen ja liittoon. Edesmennyt Anna Tapion koulun rehtori Kaarina Lukkaroinen toimi Tampereelle muutettuaan Pirkanmaan Rintamanaiset ry:n puheenjohtajana.
Timo Ailio
Luopioisten Sotaveteraanien puheenjohtaja
