Lukutaidon juhlavuoteen sopien lauluiksi sävelletyt runot saivat itsenäisyyspäivän juhlassa keskeisen roolin Pälkäneellä.
– Laulamme yhdessä meille entisille nuorille tuttuja koululauluja. Vastapainoksi on hyvä kuulostella, millaisia ovat tämän hetken isänmaa ja äidinkieli -laulut, juhlaa juontanut Päivi Heinonen sanoi.
Näytteeksi hän lausui ”Luopioisten vävyn”, Arttu Wiskarin Suomenmuotoisen pilven alla -laulun sanat.
Ohjelmaan valitut seitsemän yhteislaulua sopivat täydellisesti juhlan teemaan.
Kaksi lauluista on sappeelaista alkuperää. Jalmari Finnen Hämelaulun sanoituksen innoittajana on ollut nimenomaan sappeelainen kylämaisema. Tieto perustuu hänen Adele Meurmannin kanssa käymäänsä kirjeenvaihtoon.
Lapsille Pälkäneen on Sappeen koulun pitkäaikaisen opettajan, Tauno Niemisen kirjoittama runo, jonka hän on rytmittänyt Hämäläisten laulun säveleen sopivaksi.
Yhteislaulujen säestäjänä toimi kangasalalainen Elina Mäkelä, joka esitti juhlassa myös kaksi soolokappaletta.
Mäkelän sidos Sappeeseen on hänen entinen viulunsoitonopettajansa Ulla Terva. Nykyisin Mäkelä opiskelee musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa.
Koulumuistoja
Sappeen koulu valmistui vuonna 1923. Sen suunnitteli Sappeesta kotoisin ollut, vuonna 1874 syntynyt Heikki Tiitola, joka opiskeli Tampereella rakennusmestariksi ja suuntautui rakennussuunnitteluun ja -piirtämiseen.
Heikki Tiitolan elämästä kuultiin juhlassa mielenkiintoinen esitelmä, joka piti Tampereen työväenopiston taideaineiden vastaava opettaja emeritus Eero Tiitola. Heikki oli hänen isoisänsä.
– Hän suunnitteli satoja rakennuksia ympäri Suomea, esimerkiksi myöhemmin yliopiston kirjastonakin toimineen Attilan kenkätehtaan Tampereelle ja Voipaalan kartanon Sääksmäelle.
Hellevi Salonen kertoi muistonsa Sappeen koulun itsenäisyyspäiväjuhlasta 1950-luvun puolivälistä.
– Kylällä oli ollut rahankeräys sankaritaulun hankkimiseksi ja taulu oli tarkoitus paljastaa itsenäisyyspäivän juhlassa. Olimme harjoitelleet juhlaa varten Finlandiaa. Sitä harjoitellessa opin puolinuotit ja kokonuotit ja muistan, miten henki meinasi loppua laulaessa.
Juhlassa sankaritaulu oli ensin peitetty tummalla kankaalla. Tunnelma oli Salosen mukaan todella juhlava ja hänen muistonsa hetkestä on todella voimakas. Sappeen koulun alakoulun opettaja Eila Kujala ja Salmentaan koulun opettaja Viljo Himanen johtivat Finlandian yhdessä.
– Jälkeenpäin olen ajatellut, miltä vast’ikään sodan nähneistä tuntui, kun omaisten ja kavereiden nimet näkyivät taululla, samalla kun omat lapset seisoivat innosta puhkuen laulamassa Finlandia-hymniä, Salonen pohti puheenvuoronsa lopuksi.
– Ehkä se antoi toivoa ja tulevaisuudenuskoa.
