Sahalahden vapaaehtoistyö ry:n puheenjohtaja Helka Lumijärvi sai Sahalahti-Seuran myöntämän Sahalahti-palkinnon. Huomionosoitus jaetaan vuosittain Sahalahden ja sahalahtelaisten hyväksi tehdystä työstä.
– Halusimme nostaa esille vapaaehtoistyön merkityksen ja arvon, Sahalahti-Seuran puheenjohtaja Seppo Rinne perusteli valintaa.
Vuonna 1994 perustetun Sahalahden vapaaehtoistyö ry:n toiminta keskittyy nykyään Juttutupaan. Rekolassa kerran viikossa avoinna oleva Juttutupa kokoaa osallistujia juttelemaan keskenään, kahvittelemaan ja nauttimaan pienestä ohjelmasta.
– Olen kiitollinen ja haluan jatkaa työtä niin kauan kuin näillä voimillani jaksan, pitkään myös kunnan ja seurakunnan luottamustoimia hoitanut Lumijärvi sanoi vastaanotettuaan palkinnon itsenäisyyspäivän juhlassa Kontulassa.
Samassa tilaisuudessa Sahalahti-Seura julkisti myös Sahalahti-rahastosta myönnettyjen apurahojen saajat, jotka ovat tanssistudiota pitävä Johanna Miettinen, Sahalahden kädentaitajat ja Sahalahden vapaaehtoistyö ry. Sahalahdella tapahtuvalle kotiseututyölle ja kulttuuritoiminnalle suunnatut apurahat jaettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran.
Ohjelmavastuussa lapset ja nuoret
Tänä vuonna Kontulassa pidettyyn itsenäisyysjuhlaan osallistui runsaasti nuorta väkeä. Sariolan koulun kolmas- ja neljäsluokkalaiset olivat ohjelmavastuussa musiikin esittäjinä ja yläkoululaisia runotervehdyksen esittäjinä. Musiikkia esittivät myös Iida Saarinen viulistina ja laulajana sekä Elina Mäkelä pianistina ja laulajana.
– Hienoa, että te nuoret ja opettajat olette nähneet vaivan ja tulleet esiintymään meille, metsätalousneuvos, Sahalahden Sotaveteraanit ry:n puheenjohtaja Jarmo Toukola kiitteli tervehdyssanoissaan.
Lapset ja nuoret tulivat esiin myös kouluneuvos Antero Lahtisen pitämässä juhlapuheessa, jossa hän pureutui hyvinvointivaltion rakentumiseen johtaneisiin kehityskulkuihin. Sivistys ja koulutus näkyivät vahvoina taustatekijöinä niinä aikoina, kun Suomi kulki kohti itsenäisyyttä ja sotien jälkeen kohti länsimaista hyvinvointivaltiota.
Kansallisen heräämisen vuosikymmeninä 1800-luvulla opettajista oli valtava pula, minkä vuoksi perustettiin lisää seminaareja opettajiksi kouluttautuville. Tuolloin J.V. Snellman korosti, että kansan on sivistys edellä kuljettava kohti itsenäisyyttä.
Tultaessa 1900-luvulle Suomessa oli kuusi suomenkielistä ja kaksi ruotsinkielistä seminaaria. Sahalahdella toimi tuolloin kolme ja Kangasalla viisi koulua.
– Opettajat tekivät paljon muutakin. He perustivat muiden muassa urheiluseuroja, palokuntia ja kirjastoja. Suotta heitä ei sanottu kansankynttilöiksi, Lahtinen mainitsi.
Oppivelvollisuuslaki vahvistettiin Suomessa liki sata vuotta sitten vuonna 1921. Lasten laittaminen opintielle koettiin erittäin tärkeäksi.
–Äidit ja isät halusivat paremman elämän mitä heillä itsellään oli ollut. Ymmärrettiin, että koulutus on avain sosiaaliseen nousuun.
Antero Lahtinen mainitsi, että moni epäili koulutuksen joutuvan perikatoon, kun Suomessa siirryttiin 9-vuotiseen peruskouluun.
– Sillä, että kielten oppiminen on mahdollista kaikille, on aivan valtava merkitys, hän painotti.
