Raija Harmaala askeltaa muistijoogamatolla. Jalat tamppaavat koko ajan tiettyä askelkuviota, mutta askeltamista vaikeutetaan sillä, että Harmaala luettelee samalla mattoon painettuja numeroita. Tai kirjaimia. Tai värejä. Tai kaikkien edellisten yhdistelmiä. Harmaala kokeilee ensimmäistä kertaa muistijoogaa naprapaatti ja muistimatto-ohjaaja Katja Lindin luona.
– Yllättävän hauskaa muistimatolla askeltaminen oli. Voin kuvitella, että ryhmässä se on vielä mukavampaa. Tuntui palkitsevalta, kun aivotyön ja liikkeen yhdistäminen alkoi sujua, eikä virheitä enää niin kovin paljon tullut, Harmaala summaa kokemusta.
Lind on tuomassa pääkaupunkiseudulla ja isoissa kaupungeissa jo jonkin aikaa käytössä ollutta muistijoogaharjoittelua nyt myös Pälkäneelle ja Kangasalle. Harjoittelumuoto sopii erityisen hyvin yli 50-vuotiaille, joilla on suvussa taipumusta muistisairauksiin. Yhtä lailla se sopii kaikille, jotka haluavat pitää aivoistaan hyvää huolta. Fyysiset liikkeet muistijoogassa ovat keholle lempeitä. Niitä pystyy tekemään, jos on perusterve ja pääsee omin avuin alas matolle ja takaisin ylös.
– Muistisairaus alkaa kehittyä ja aiheuttaa muutoksia aivoissa jo 10–20 vuotta ennen ensimmäisiä oireita. Muistijooga auttaa pitämään aivojen hermosoluyhteyksiä virkeinä ja tuottamaan niitä jopa lisää, mikä voi ennaltaehkäistä muistisairauden puhkeamista, Lind mainitsee.
Muistijooga perustuu aivotyön ja liikkeen yhdistämiseen, niin sanottuun dual-taskingiin. Dual-tasking -harjoittelumuodosta on saatu hyviä tuloksia esimerkiksi Japanissa, jossa eräässä tutkimuksessa havaittiin muistisairauden etenemisen hidastuneen aivotyötä ja kehollista liikettä säännöllisesti harjoittaneiden esidementikkojen ryhmässä. Muistisairaus saattoi jatkaa hermosolujen tuhoamista, mutta liikkeen ja ajatustyön yhdistäminen loi lisää hermosolujen välisiä yhteyksiä.
Laji vaatii keskittymistä
Suomessa muistijoogan on kehittänyt helsinkiläinen Antti Sipinen, jonka koulutettavana Napraka-nimistä yritystä Kangasalla pyörittävä Lindkin on käynyt.
Muistimattoharjoitteluun kuuluu erilaisten askelsarjojen ja aivotyön tekemisen lisäksi kehon alkulämmittelyä, lihaskuntoharjoittelua, liikkuvuusharjoitteita ja aina lopuksi tehtävä rentoutumistuokio. Matolla askeltaessa ei voi miettiä mitään muuta, sillä muuten hommasta ei tule mitään.
– Muistimattoharjoittelu on siis hyvää treeniä myös keskittymiseen ja tarkkaavaisuuden ylläpitämiseen, Lind lisää.
Muistisairaudet Suomessa:
- Noin 193 000 muistisairasta, joista 100 000 ihmistä sairastaa lievää muistisairautta ja 93 000 ihmistä keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta
- 14 500 uutta sairastunutta vuosittain
- 7 000 työikäistä muistisairasta
- Lähde: Muistiliitto
Katso, kuinka muistimatolla harjoitellaan:
