Mikä saa lähtemään ulkomaille tavallista lomamatkaa pidemmäksi ajaksi – ja mitä ulkomailla asuminen opetti?
”Afrikasta löytyvät parhaat juhlat, Lontoo opetti sitkeyttä”
Kuka: Ronja Brown.
Mikä paikka: Fajara, Gambia, Länsi-Afrikassa sekä Lontoo, Englanti.
Miksi: Gambiaan muutin lapsena äitini työn takia. Lontoossa opiskelin sisustusarkkitehdiksi.
Kuinka pitkän aikaa: Gambiassa tuli vietettyä yhteensä kymmenen vuotta erilaisissa pätkissä. Olin siinä välissä Suomessakin, kun hankin ylioppilaslakin Kangasalan lukiosta, mikä taitaa olla jo sukutraditio. Lontoossa asuin viitisen vuotta ja vietän siellä edelleen pari kuukautta vuodesta, koska teen töitä paikalliselle firmalle.
Mikä oli vaikeinta: Paluu Suomeen kaksi vuotta sitten ja talvet! Sen takia karkaan joulun jälkeen Afrikan lämpöön odottelemaan kevättä… Lontoossa perusasioiden hinta hipoi pilviä, ja asumisen taso oli vähän sitä sun tätä – tavallinen suomalainen kämppä on lukaali sen jälkeen. Myös uudelleen aloittaminen: muuttaessani en tuntenut ketään enkä mitään. Lisäksi erilaisiin kommunikaatiotyyleihin sopeutumisessa on ollut omat haasteensa, suomalaisena puhun asiat suoraan ja tarkoitan, mitä sanon. Englannissa asiat puhutaan ”pehmeämmin” ja epäsuorasti, eli pitää osata lukea rivien välistä. Tämä tulee esille myös töissä.
Mikä on ollut parasta: Sosiaalisuus, monikulttuurisuus, spontaanius ja iltaan painottuva elämä. Ihmiset lämpenevät uusille tuttavuuksille paljon nopeammin ja kutsuvat herkemmin mukaan. Lontoossa ja Gambiassa joka illalle on jotain menoa tai aktiviteettia. Eritoten Gambiassa oltiin ulkona myöhään: lounasaika on neljältä, töiden jälkeen menit kotiin rentoutumaan, ja illaksi vaikka naapurille kylään tai ravintolaan istumaan iltaa. Illallinen tarjoillaan vasta puoli yhdeksän jälkeen! Asioita ei myöskään suunnitella turhan kauas. Gambialle lisäbonukset rannoista, auringonpaisteesta ja palmuista.
Mitä on opittu: Mieleen tulevat ensimmäiseksi vieraanvaraisuus ja hauskanpito. Afrikasta löytyy parhaat isännät, emännät, tanssimusiikki ja juhlat! Lontoossa opin sisukkuutta ja sinnikkyyttä, eläminen niin isossa kaupungissa on aina jännittävää mutta myös kuluttavaa ja vaivalloista. Kun on asunut siellä, pärjää ihan missä vain. Ulkomailla asuminen on myös opettanut arvostamaan suomalaista kulttuuria.
”Upea luonto ympärillä muut asiat eivät niin haittaa”
Kuka: Taisto Ahokas
Mikä paikka: Urzig-niminen tuhannen asukkaan pikkukylä Saksassa, Moserin laaksossa. Kylä sijaitsee noin 140 kilometriä Frankfurtista Luxemburgiin päin.
Miksi: Ostin sieltä vanhan talon, jossa minulla on pientä majoitustoimintaa etupäässä suomalaisille. Ostin muuten sen talon eräältä mieheltä Tammelan torilta..!
Kuinka pitkän aikaa: Viitisen vuotta. Sitä ennen olin asunut Unkarissa, jossa minulla oli pieni viinitila, ja tänne Saksaan tulin Virosta.
Mikä on ollut vaikeinta: Huonolla kielitaidolla kun on liikkeellä, niin ehkä se on yksinäisyys, varsinkin kun ikää tulee.
Mikä on ollut parasta: Tämä on upeaa seutua. Kun on vastapainoksi ollut upea luonto ja muuta ympärillä, eivät ne muutkaan asiat nyt niin ole haitanneet.
Mitä on opittu: Kieltä ja kulttuuria, ja ainahan matkailu avartaa monin tavoin. Saksalaiset ovat tarkkoja ja järjestelmällisiä, siinä on ainakin ollut selkeä ero suomalaisiin.
”Kurahousuton syksy lasten kanssa Espanjassa”
Kuka: Sannamari Oksanen, mukana mies Jonas ja lapset Miko (4) ja Neea (2)
Mikä paikka: Fuengirola, Espanja ja Andalucian alue
Miksi: Miehen luokanopettajaopintoihin kuuluvan harjoittelun sai suorittaa missä vain – ja koska itse olin vielä viimeistä syksyä hoitovapaalla lasten kanssa, päätimme tarttua tilaisuuteen viettää aurinkoisempi syksy Espanjassa.
Kuinka pitkän aikaa: Kolme kuukautta.
Mikä oli vaikeinta: Koti-ikävä silloin, kun lapset olivat yli viikon kovassa kuumeessa.
Mikä oli parasta: Arkielämän kokeminen eri maassa, reissaaminen viikonloppuisin aina uuteen hienoon paikkaan, tutustuminen uusiin ystäviin ja eri elämäntarinoihin ja tapoihin elää. Ja tietysti aurinko, meri ja kurahousuton syksy.
Mitä on opittu: Lapset ovat mahtavaa matkaseuraa, joiden kanssa voi vaikka reilata pitkin maata! Kunhan muistaa hyvät eväät ja päiväunet…
”Tuntuu, että Keelessä opinkin paljon Suomesta”
Kuka: Tuomas Raatikainen
Mikä paikka: Keele, Newcastle-under-Lyme, Iso-Britannia.
Miksi: Suoritin osan kandidaatin opinnoistani vaihto-opiskelijana Keele Universityssa.
Kuinka pitkän aikaa: 5 kuukautta.
Mikä oli vaikeinta: Varmasti perheestä ja ystävistä erossa oleminen oli vaikeinta. Mutta hankalaa oli myös se, ettei Iso-Britanniassa saa esimerkiksi hyvää leipää.
Mikä oli parasta: Parasta oli korkeatasoinen opetus, ihastuttava luonto, mukavat ihmiset ja erilaisiin kaupunkeihin tutustuminen Iso-Britanniassa.
Mitä on opittu: Tuntuu että opin paljon asioita Suomesta. Suomessa saa hyvää ja terveellistä ruokaa. Suomessa saa myös kylmää ja kuumaa vettä kätevästi samasta hanasta.
