– Valitusten teko on keino päästä pois jatkuvista keskusteluista avun saamiseksi. Tämä on monille henkisesti helpottavaa, toimitusjohtaja Jukka Kumpuvuori Lakitoimisto Kumpuvuori Oy:stä kertoi.
Itse selkäydinvammainen Kumpuvuori on erikoistunut alallaan vammaisten oikeuksiin. Hän vieraili Pälkäneellä pitämässä Vammaisoikeuden ajokortti -tilaisuuden. Kutsujana oli Pälkäneen vammaisneuvosto.
Neuvoston jäsen Esa Hakala on ollut mukana järjestämässä Kumpuvuoren tilaisuuksia aiemminkin.
– Vammaisten oikeudet toteutuvat, mutta usein vasta viiveellä. Tiedon jakaminen näistä oikeuksista on tärkeää.
Monimutkainen pykäläviidakko
Vammaisten oikeudet ovat Suomessa kirjattuina useaan eri lakiin. Jukka Kumpuvuoren mukaan aina viranhaltijatkaan eivät ole tietoisia siitä, että päätösvalta asiassa kuuluu heille.
– Esimerkiksi kouluavustajaa haetaan koulutoimesta, samoin koulukuljetukset kuuluvat heille. Tätä ei monissa koulutoimistoissa tiedetä.
Parhaiten palvelujen piiriin ohjaus toimii Kumpuvuoren mukaan sairaaloissa.
– Silloin, kun kaikki on uutta, on kyllä hyvin vaikeaa sisäistää saamiaan ohjeita, keskushermoston tulehduksellista sairautta sairastava Marjo Kopra kommentoi.
Kaikki vammaisten palveluja tarvitsevat eivät kuitenkaan ole sairaalahoidon piirissä.
– Kukaan ei kerro, mihin palveluihin olisi mahdollisuutta. Parhaiten olen saanut tietoa netin vertaistukipalstoilta, nepsy-lasten vanhempana tilaisuuteen tullut Kati Valkonen sanoi.
Yksi Kumpuvuoren mainitsema palvelu, josta harva saa tietoa, on kuntouttava päivähoito.
– Erityishuoltolain mukaan kehitysvammaiset ja neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavat henkilöt voivat olla tällaiseen oikeutettuja, Kumpuvuori totesi.
Kirjallinen päätös auttaa eteenpäin
Jukka Kumpuvuori neuvoi Vammaisoikeuden ajokortti -tilaisuudessa tekemään kaikki hakemukset kirjallisina ja vaatimaan niihin aina kirjallisen päätöksen.
– Hakemus – päätös – valitus, tällä pääsee pitkälle.
Monissa kunnissa noudatetaan Kumpuvuoren mukaan asiakkaiden ohjauksessa sisäisiä ohjeita, mutta näihin ei kannata sokeasti uskoa.
Marjo Korpa kertoi omasta kokemuksestaan, että eri tahoilta saa erilaista tietoa. Hän on saanut jopa saman organisaation eri virkailijoilta erilaisia vastauksia kysymyksiinsä.
– Oikeudessa lainsäädäntö menee aina ohjeiden edelle. Viranhaltijapäätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen ja siitä tehdystä lautakunnan päätöksestä puolestaan voi valittaa hallinto-oikeuteen, Kumpuvuori sanoi.
Oikaisuvaatimusten ja valitusten teko vaatii päättäväisyyttä ja jaksamista, mikä on monelle vammaiselle muutenkin rajallista. Kumpuvuori kuitenkin kannusti hakemaan apua, jos omat voimat eivät riitä.
– Lasten asioissa valtio maksaa oikeusavun useimmissa tapauksissa ja myös suurin osa aikuisista asiakkaistamme on oikeutettu maksuttomaan oikeusapuun.
Hän myös neuvoi kuulijoita käyttämään energiansa asiantuntevien lausuntojen hankintaan.
Harva hakee apua turhaan
– Yleensä vammaiset vähättelevät avuntarvettaan ja apua haetaan vain todelliseen tarpeeseen. Kuka esimerkiksi haluaisi henkilökohtaisen avustajan omaan kotiinsa turhaan, Jukka Kumpuvuori hymähti.
Eri tavoin vammaiset ihmiset tarvitsevat erilaisia palveluja. Tarjolla on muun muassa omaishoidon tukea, vammaishoidon tukea, palveluasumista, asunnon muutostöitä, hoitotarvikkeita ja apuvälineitä.
– Kullekin henkilölle haetaan konkreettista apua yksilöllisen tarpeen mukaan.
Suomen lainsäädäntö vaikuttaa Kumpuvuoren esityksen perusteella antavan hyvät mahdollisuudet vammaisten oikeuksien toteutumiseen. Käytännön tasolla tilanne kuulostaa kuitenkin varsin vaikealta.
– Kun ihminen tarvitsee apua, olisi kohtuullista, että hän saisi ystävällistä palvelua ja oikeita tietoja siltä taholta, johon hän ottaa yhteyttä, Pälkäneen kunnanvaltuutettu ja vammaisneuvoston varajäsen Jyri Kankila summasi illan antia.
– Tilaisuus oli minulle avartava ja selvensi, miten hankalaa vammaisella voi olla erilaisten tukimuotojen viidakossa ja rahaa säästämään pyrkivien viranomaisten kanssa.
Jukka Kumpuvuori kertoi, että heidän asiakkaallaan on pääsääntöisesti aina kokemus epäoikeudenmukaisuudesta.
– Yhteiskunnalle saattaisi tulla halvemmaksi tarjota palveluja ajoissa. Tässä väsytetään turhaan ihmisiä, joilla on muutenkin rankkaa, Kati Valkonen pahoitteli.
