Tänä päivänä on vaikea kuvitella, että juustola oli alun perin pelkkä harrastus. Juustojentekoon oli raivattu pieni tila autotallin takahuoneessa Pälkäneellä Laitikkalan kylässä. Vähitellen maidon jatkojalostus juustoiksi laajeni isommaksi liiketoiminnaksi.
– Olenhan minä aika lailla kasvanut tilan arkeen, vaikka kymmenen vuotta muualla olinkin välillä, sanoo Annika Heikkilä, joka jatkaa vanhempiensa Pirkon ja Markun aloittamaa työtä.
Sukupolvenvaihdos tehtiin kymmenen vuotta sitten, jolloin tilan ottivat haltuunsa Annika ja miehensä Pekka. Vielä tuolloin oli lypsykarjaakin, mutta karjasta päätettiin luopua viime marraskuussa. Karjasta luopuminen oli käytännössä järkipäätös, juustolan pyörittäminen vie nyt kaiken ajan.
Annika Heikkilälle, 36, tilan jatkaminen tuntui itsestäänselvältä. Vaikka tilan töihin oli tottunut jo lapsesta, juustojen ja hapanmaitotuotteiden valmistuksen tueksi hän kävi meijerijalostuksen ammattitutkinnon Hämeenlinnan meijerioppilaitoksessa. Tämäkin tuli tehtyä työn ohessa, vuonna 2011.
Juustot luomumaidosta
Kaikki Heikkilän juustolan tuotteet valmistetaan luomumaidosta, jota ei ole homogenisoitu. Tila kuuluu luomuvalvonnan piiriin. Käytännössä maito tulee lammilaiselta luomutilalta Arlan kanssa yhteistyössä. Finnairin kanssa juustolalla on myös ollut sopimuksia.
– Eniten menee pakattua maitoa helsinkiläisiin kahviloihin. Toki nyt on tauolla tämän koronaviruksen takia.
Yhteistyö helsinkiläiskahviloiden kanssa alkoi puolitoista vuotta sitten. Puskaradio kahvilapiireissä levisi nopeasti.
Annika Heikkilällä itsellään ei kuulemma ole varsinaista lempituotetta – niin paljon tulee maisteltua juustoja valmistuksen aikana. Kyllästynyt juustoihin hän ei toki ole.
– Pidän leipäjuustosta, ja kellarijuustoissa on oma hieno makuvivahteensa.
Arki juustolassa on työntäyteistä. Heikkilä menee yleensä seitsemäksi työmaalle, ja päivät venyvät usein pitkiksi. Tehtävät vaihtelevat juustojen pakkaamisesta niiden valmistukseen; on tilaustenhallintaa, keräilyä, tavaran lähettämistä. Puoliso hoitaa juustojen toimittamisen. Lisäkäsipareja on ollut kesäaikaan.
Hyvä palaute palkitsee
Yrittäjänä Annika Heikkilä arvostaa vapautta, vaikka vastuu onkin iso. Kuitenkin voi tehdä, mitä ja miten haluaa eikä kukaan tule ohjeistamaan.
– Parasta on se, kun saa juuston onnistumaan oikein hyvin, ja joku asiakas kehuu sitä. Sekin on jännä, että vaikka kyse on samasta juustosta, ihan samanlainen siitä ei koskaan tule. Prosessi on aina sama, mutta maitoa ei vakioida. Pientä vaihtelua makuun voi tulla. Kellarijuustojen kypsyttämisessä kärsivällisyys on tarpeen. Hyvinkin pari kuukautta voi kypsytykseen vierähtää.
Alun takahuone autotallissa on muuttunut kunnolliseksi tuotantolaitokseksi, joka otettiin käyttöön vuonna 2013.
– Jos olisi lunta, pitäisin hiihtämisestä. Viime kesänä aloitin suunnistamisen. Käyn lenkillä, milloin mitäkin, jos ehtii.
Nyt ei kuitenkaan ole sopiva hetki miettiä lenkkeilyä, sillä juustomassan leikkaaminen jatkuu.
