”Suomen oloissa täysin poikkeuksellinen lupamenettely” – Pälkäneen kunta repii lausunnossaan Tavasen hakemuksen riekaleiksi

Tavasen tekopohjavesihankkeen todennäköiset moninaiset vaikutukset ympäristöön nostettiin Pälkäneen kunnan antamassa lausunnossa hankkeen suunnitelmista. Miljoonat kadoksissa olleet kuutiometrit tekopohjavettä asutuksen ja vanhan rauniokirkon lähettyvillä sekä kunnalle ja kiinteistönomistajille alustavasti sälytetty korvausvastuu tehdystä ilkivallasta ovat huolilistauksessa vain jäävuoren huippu.

Pälkäneen kuntaa kummastuttaa syvästi Tavase Oy:n uusimman lupahakemuksen käsittely Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa.

Tekopohjavesilaitossuunnitelmia koskevassa lausunnossaan Pälkäne pitää erikoisena, että Tavase käsittelee hakemuksessaan asiaa kuin se olisi vain palautettu takaisin viraston käsiteltäväksi. Kunta muistuttaa, että korkein hallinto-oikeus jo hylkäsi aiemman lupapäätöksen Pälkäneelle tehtyjen suunnitelmien osalta.

Kuntaa hiertää myös epätasa-arvoiselta vaikuttava tiedonsaanti. Kunta ei loppuvuodesta saanut lisäaikaa oman muistutuksensa jättämiseen, mutta vastaavilla perusteilla lisäaika järjestyi Pirkanmaan Ely-keskukselle. Osa hakemukseen liittyvistä asiakirjoista on pyynnöistä huolimatta aluehallintovirastolta edelleen toimittamatta Pälkäneen kunnalle. Hakijalla toisaalta on ollut kertoa julkisuuteen tieto, jonka mukaan virasto olisi antamassa ratkaisunsa viimeistään kesäkuussa.

Erikoista on kunnan näkökulmasta myös se, että hankkeelle toivotaan valmistelulupaa töiden aloittamiseksi kiireellisyyteen vedoten mutta kuitenkin kymmenen vuoden enimmäismääräajalla. Yhtiöllä on kunnan mukaan ollut jo 15 vuotta aikaa muuttaa suunnitelmiaan ja täydentää tutkimuksiaan, eikä kunta näe syytä, miksi hanketta olisi sen jälkeen tarve kiirehtiä.

 

Saako toisten vettä varata?

Tampereen kaupungin päättäjien ja viranhaltijoiden lausuntoihin viitaten Pälkäneellä epäilläänkin vahvasti Tampereen halua ja kykyä toteuttaa miljoonaluokan hanketta lupakäsittelyn jälkeen. Aluehallintovirasto on itse aiemmin todennut, ettei tekopohjavesihankkeen toteuttaminen ole välttämätön alueen vesihuollon toteuttamiseksi ja Tampereen pormestari on arvioinut vesihankkeella olevan merkitystä lähinnä poikkeustilanteissa.

Pälkäne ei näe oikeana ratkaisuna, että  Tampereen omistama yhtiö voisi hankkia kunnan alueelta varastoon vesioikeuksia – mahdollisesti myöhemmin ne myydäkseen – ja samalla ajaa Pälkäneen kohdistamaan vedenottoaan muualle.

Samalla hanke aiheuttaisi merkittävää haittaa pälkäneläisille yrityksille, asukkaille, alueen luonnolle ja Pälkäneen kunnalle.

– Kysymys on Suomen oloissa siten täysin poikkeuksellisesta vesitaloushankkeeseen liittyvästä lupamenettelystä, Pälkäneen lausunnossa huomautetaan.

Kunta muistuttaa lausunnossaan myös, että vastoin vesilakia ja korkeimman hallinto-oikeuden linjauksia varsinaisia tutkimuksia ei voi suorittaa luvan myöntämisen jälkeen. Vesilaki velvoittaisi hakemaan ensin hankkeelle tutkimusluvan.

 

Enemmän kuin hylätty

Kunta katsoo, että vuoden 2003 säännösten sijaan Tavase Oy:n jättämään hakemukseen tulisi soveltaa vuonna 2011 voimaan tulleen vesilain säännöksiä sekä vuonna 2017 voimaan tulleita lakia ja asetusta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Ympäristövaikutusten arviointimenettely tulisi suorittaa samanaikaisesti Natura-arvioinnin kanssa. Uusi YVA-menettely olisi tarpeen jo siksi, että imeytysalueita halutaan siirtää teollisuus-, asuin- ja luonnonsuojelualueen viereen.

Nyt vireillä oleva hakemus perustuu mittavien tutkimusten sijaan lähinnä uuteen tulkintaan aiemmista tutkimustuloksista. Samalla uudessa hakemuksessa imeytys- ja kaivoalueiden koko sekä imeytettävän veden kokonaismäärä ovat kasvaneet tuntuvasti verrattuna aiemmin hylättyyn hakemukseen. Kuitenkin esimerkiksi putkilinjojen kaavanmukaisuus on jäänyt täysin huomioimatta.

Pälkäneen lausunnossa ynnäillään, että imeytysalueiden pinta-alaa on kasvatettu yli 50 prosentilla ja kaivoalueiden kokonaispinta-alaa yli 200 prosentilla aiempaan verrattuna.

Silti Pälkäneen puolelle väläytelty tekopohjavesitoiminta tuottaisi vain noin neljänneksen Tavasen haikailemasta vesimäärästä – eli kutakuinkin saman määrän, joka yhtiön ilmoittamasta vedentarpeesta on Valkeakosken ja muiden kuntien irtautumishalujen myötä jo kuivahtanut.

Pälkäneen kunta vaatiikin, että Tavase Oy:n hakemus ensisijaisesti jätetään tutkimatta ja toissijaisesti, että hakemus hylätään.

Samalla kunta haluaa nostaa esiin ongelmat, joita liittyy pohjavesialueiden rajausmuutoksiin. Luontoarvojen merkittävä heikentymisuhka Keiniänrannan Natura-alueella on muodostanut merkittävän esteen pohjavesialueella tapahtuvalle vedenotolle, eikä kunnan mukaan Syrjänharjun ja sen kaakkoisosien pitäminen ensimmäisen luokan pohjavesialueena ole siksi perusteltua. Ely-keskuksen rajauspäätöksestä – jota vesihanke toteutuakseen edellyttäisi – ei kuitenkaan ole mahdollista valittaa.