Maanantaina piti tulla viisi ukrainalaista Suttisen tilalle, nyt Ukraina ei päästäkään maasta – tilapuoti palvelee tulevanakin kesänä

Simo Laakso tutkii vadelmakasvustoja Suttisen tilalla Laitikkalassa. Kuva Alina Laakso.

Suttisen tilalla Laitikkalassa kevättyöt ovat täydessä vauhdissa. Vadelmantaimet kasvavat jo. Parin viikon päästä alkaa kaalinistutus. Kastelusysteemit pellolla katsotaan kuntoon. Tilan 30 hehtaarin viljelmistä isoin pinta-ala on mansikalla, 12 hehtaaria. Loput ovat muun muassa vadelmaa, kaalia, maissia, avomaan kurkkua.

– Onhan tässä monenlaista puuhaa, mutta sesonkihan tekee vasta tuloaan, toteaa tilan isäntä Simo Laakso yli 30-vuotisella kokemuksellaan.

Maanantaina tilan töihin piti tulla 5 tuttua ukrainalaista tilauslennolla Helsinki-Vantaan lentokentälle. Viikonloppuna kuitenkin selvisi, että Ukraina kieltää kausityöntekijöiltään lennot ulkomaille ainakin toistaiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö on linjannut, että Suomeen saa tulla 1500 huoltovarmuuden kannalta tärkeä työntekijää marja- ja puutarhatiloille. Viime viikolla Suomeen ehti saapua 200 ukrainalaista kausityöntekijää, mutta Suttisen tilalle ei tuolta lennolta saatu työntekijöitä.

– Meille on yleensä tullut noin 80 poimijaa Ukrainasta ja Moldovasta. Heidän kanssaan on jo alustavasti sovittu töistä, ja monen kanssa on monivuotinen työsuhde. Harmi on, jos he eivät pääse maahan.

Simo Laakso myöntää, että rekrytoinnissa riittää epävarmuustekijöitä, mutta tilanne on, mikä on ja sen mukaan mentävä. Tilapuodin työntekijät ovat suomalaisia, ja heitä on otettu kesässä 15. Miten koronaepidemia vaikuttaa tilapuotiin ja kahvilaan, jää nähtäväksi.

– Kyllä se jossain muodossa pyritään avaamaan, esimerkiksi noutomyyntiä ja ulkokioskia, jos tilanne ei tuohon mennessä normalisoidu.

Työvoima kauttaaltaan ulkomaista

Simo Laakso toteaa, että työvoima on 30 vuodessa muuttunut täysin. Aluksi työntekijöistä 80 prosenttia oli suomalaisia, mutta nyt lukema on juuri päinvastoin – eli ulkomaista työvoimaa on suurin osa. He ovat enimmäkseen ukrainalaisia, mutta myös moldovalaisia ja latvialaisia.

– Kyllähän sama ilmiö näkyy siivous-, kuljetus- ja enenevässä määrin hoitoalalla. Näin se vain on mennyt.

Simo Laakso arvostaa työntekijässä ahkeruutta, sitoutuneisuutta ja henkistä jaksamista. Esimerkiksi mansikanpoiminta on yksitoikkoista, mutta se ei ole teknisesti lainkaan helppoa. Kauppaketjut ovat tarkkoja kriteereissään ja vaativat laadulta paljon, joten poimijan pitää myös ymmärtää huolellisuus. Pilaantunutta marjaa ei pellolle voi jättää, koska se pilaa nopeasti muut marjat.

Koska ulkomaista tuttua työvoimaa ei saada entiseen malliin, kotimaiselle työvoimallekin on kysyntää.

– Toivottavasti saamme pelloille sopivan kombon suomalaisia ja ulkomaisia poimijoita.

Simo Laakso uskoo, että itsepoiminta voi jonkin verran tulevana kesänä lisääntyä. Sää tosin vaikuttaa paljon. Aika monet myös kaipaavat tällöin muita palveluja ja oheistoimintaa poiminnan lisäksi.