Miltä maailma näytti satunnaisissa paikoissa eri puolilla Sydän-Hämettä eräänä torstaina kello 11.15?
Aitoo kello 11.15
Seija Anttila lastaa auton takaluukkuun vesikanisteria Anssin kaupalla. Jo 16-vuotias Ilona-koira katselee emäntäänsä leppoisasti. Anttila iloitsee siitä, ettei kaupalle ole mökiltä Suullissaaresta kuin kolme kilometriä. Puoliso asioi parhaillaan kaupassa. Jo parinkymmenen vuoden ajan helsinkiläispariskunnalla on ollut talviasuttava mökki seudulla.
– Aitoo on viehättävä ja rauhallinen kylä. Joskus kauan sitten kävimme myös Aitoon kirkastusjuhlissa, kun siellä oli Jukka Poika, Seija Anttila juttelee.
Sisällä kaupassa kassalla tervehtivät hyväntuuliset kasvot. Kauppias Anssi Kukkonen palvelee parhaillaan Outi Grönroosia, jolla tulee Aitooseen matkaa Torvoilasta kymmenisen kilometriä. Hän poikkeaa kaupoilla viikoittain. Muuten Grönroos on tyytyväinen, mutta tie tarvitsisi kunnostusta.
Anssi Kukkonen toteaa, että korona-aika on hiljentänyt elämää, koska koululaiset Anna Tapion koulusta puuttuvat etäkoulun aikaan. Mökkiläisiä on jo näkynyt tasaiseen tahtiin. Kukkonen on huomannut, että lähituotteita on suosittu entistä enemmän.
Kukkosen toi Aitooseen aikanaan sattuma vuonna 2000.
– Aitoo pitää omiensa puolta. Täällä on hyvin vahva yhteen hiileen puhaltamisen kulttuuri. Lieneekö perua Kirkastusjuhlista?
Pakkala kello 11.15
Sahalahden Pakkalassa on rauhallista. Linnut lentelevät pelloilla. Linnunlaulun katkaisee silloin tällöin Pakkalantietä kulkevan auton ääni. Vilpeilän koulun piha on tyhjä, kun koululaiset opiskelevat vielä toistaiseksi etänä. Yksin saavat pihapelikenttä ja frisbeegolfkori koulun pihassa nyt odottaa.
Kontulan juhlatalon pihakin on tyhjä. Mahtaako talo ensi kesänä täyttyä perhejuhlien viettäjistä tai tapahtumien vieraista ja järjestäjistä?
Pakkalassa sijaitsevien talojen pihoillakaan ei juuri näy liikettä – ihmiset taitavat olla töidensä parissa. Pari ulkoilijaa sentään polkee pyörillään pitkin Pakkalantietä.
Vilkkainta on Nikkilän kyläkaupan tienoilla. Uutta tavaraa saapuu kauppaan ja sitä puretaan. Kaupan ulko-ovi käy säännöllisin väliajoin, kun asiakkaat kulkevat ostoksille ja sieltä pois.
Rami Heino viettää kaupan edustalla lounastaukoa. AgriToukolassa työskentelevä mies haukkaa välipalaksi täytetyn patongin.
– Lähes päivittäin tulee tässä kaupalla käytyä, Sahalahdella asuva Heino kertoo.
Pakkala on Heinon mielestä mukava ja rauhallinen kylä.
– Tuossa puolenpäivän jälkeen kylällä ja kaupan lähistöllä on yleensä enemmän liikettä, vaikka nyt onkin aika hiljaista, Heino toteaa.
Rautajärvi kello 11.15
Kolmipyöräinen menopeli seuraa vihreälippalakkista miespyöräilijää, ja molemmat kurvaavat Rautajärventieltä oikealle. Kaksi punaista autoa kohtaa toisensa Pohjantien ja Luopioistentien risteyksessä, ja niiden jälkeen ohi kulkee tasaiseen tahtiin etenkin farmari- ja pakettiautoja. Pikainen vartin laskenta antaa tulokseksi kolme–neljä autoa minuutissa.
Aina auton huminan vaimentuessa äänimaailman täyttää linnunlaulu.
Mökkiläiset Hobo ja Päivi Puhakka ovat pysähtyneet asioimaan Elotähkään. Heidän mukaansa kulmilla on yleensä pyörinyt enemmän ihmisiä kuin nyt, mutta he uskovat koronaviruksella olevan hiljenemisen kanssa sormensa pelissä.
Seutu näyttää kuitenkin keväisen kauniilta, kuten sääkin. Ei ihme, että kaksikko on viihtynyt Rautajärven maisemissa säännöllisesti jo vuosia.
Vapaa-ajan asukkaat jatkavat matkaa Luopioisten kirkonkylälle päin. Puhakoiden perässä seuraa traktori, ja vastaan rymistelee tukkirekka.
Kukaan kuskeista ei ole vartin päästä näkemässä, kun lähistölle pysäköityjen autojen määrä kasvaa moninkertaiseksi kellon alkaessa lähestyä kahtatoista.
Lähistöllä laulaa joutsen.
Kuhmalahden kirkonkylä kello 11.15
Iloinen nainen kävelee kaupasta autolleen kassia kantaen. Vierellä hyppelee ainakin yhtä hyväntuulinen tyttö. Rakennuksen edustalla kaksi miestä juttelee keskenään reilun turvavälin etäisyydellä.
–Toimme eilen muuttokuorman tänne Kuhmalahdelle mökille, Taija Ahoseksi esittäytyvä nainen kertoo hymyillen kilpaa auringon kanssa.
–Täällä ollaan koko kesä koulujen alkuun saakka. Helpottaa arjen sujumista, kun mökillä voi olla vapaammin, hän viittaa kontaktien varomiseen poikkeusoloissa.
Taija Ahoselle iloa elämään tuovat vielä kelien lämpeneminen sekä lahdella viihtyvien kurkien ja joutsenten puuhien seuraaminen.
–Tänään laitamme orvokit maahan. Grillikin kuumenee, hän luettelee ensimmäisen mökkipäivän ohjelmanumeroita.
Kaupan pihalle tulee ja sieltä lähtee autoja. Pentorinteen parkkipaikalle pysäköidyt alun toistakymmentä autoa viestittävät, että hoitokoti on monelle tärkeä työllistäjä. Nelikakkosen vuoro seisahtuu pysäkille klo 11.19. Kyydistä hyppää yksi mies. Bussiin jää muutama matkustaja jatkamaan eteenpäin Kuhmoisten suuntaan aikataulun mukaisesti klo 11.21.
Neljän asteen koleutta uhmaava moottoripyöräilijä kaartaa Pitkäsepän pihaan heti linja-auton lähdön jälkeen. Samaan aikaan päiväpostin jakelija kääntyy autollaan Ison-Pennontielle.
Kuhmalahdentiellä edestakainen liikenne soljuu vilkkaana miltei koko ajan. Sahalahden suunnasta lähestyy kiivaasti tuuleen puskeva pyöräilijä. Yksittäinen lokki on eksynyt parvestaan tepastelemaan kevyenliikenteen väylälle.
Laitikkala kello 11.15
Vappu oli tänä vuonna parasta toukotyöaikaa. Antti Heikkilän pelloilla Kissalammin maisemissa levitettiin paikallisen Humuspehtoori Oy:n valmistamaa puupohjaista kuitua, jolla parannetaan maaperän laatua ja viljelyominaisuuksia. Isäntä itse ehti pellon laitaan vaihtamaan kuulumisia vieressä asuvan Paavo Kivelän kanssa samalla, kun urakoitsija viimeisteli lohkon töitä.
– Tähän kylvetään multauksen jälkeen kauraa ja sato korjataan toivottavasti elokuun lopulla, hän kertoi.
Maitotilallisella osa kaurasta menee lehmien rehuksi, mutta suurempi osa päätyy suomalaisten aamupuuroon Elovena-kaurahiutaleiden muodossa.
Miehet jäävät vielä juttelemaan, kun riennän kukonlaulannan perässä tarkistamaan, millaista joukkoa kanoja kieunnalla komennetaan.
Kanatarha on Onerva Aallon piharakennuksessa ja sattumalta eläimet ovat juuri viettämässä koleahkon päivän ulkoiluhetkeään. Kukko on onneksi
hetken vaiti.
Piipahdan vielä Kesänmaun pihaan aikomuksenani ostaa tuoretta leipää. Toista vuotta Laitikkalassa asuva Mervi Alhonen-Viitajylhä istuu ulkona nauttimassa kesän enimmäisestä terassijäätelöstään.
Pihaan kaartaa vanhan ajan mopedi ja kypärän alta paljastuu Jukka Lehto. Hän tuli ostoksille tarkoituksenaan hankkia vappueväitä naapurusten kesken pidettävälle piknikille.
– Tämä Supo-mopo täytti juuri 60 vuotta, tämä on äitini vanha menopeli. Näitä valmistettiin Turussa aikoinaan 350 kappaletta ja tämä on omin käsin kunnostettu, mies tarinoi.
