Ilmanvaihtoalan yrittäjä Jyrki Rantanen on viihtynyt vesillä oikeastaan aina. Hän aloitteli soutuveneillä, mutta jo 1980-luvun alusta alla on ollut matkavene, jossa on pystynyt yöpymään. Nopeammiksi veneet ovat vaihtuneet vähitellen.
– Kun asuu järvien äärellä, tuntuu luontevalta omistaa vene, sanoo peruspälkäneläiseksi itseään luonnehtiva Rantanen.
Tämänhetkinen menopeli on ylväs 31,5-jalkainen Tristan 315 fly. Jyrki alkoi katsella uusia veneitä keväällä 2017, ja silmään osui tuo Tristan, jossa yksi runko oli jo tehtynä. Venettä saikin sitten odotella urakalla: ensin sen piti tulla saman vuoden syksyllä, sitten 2018 helmikuussa ja lopulta se saatiin toukokuussa pari vuotta sitten. Veneellä tulee nyt kolmas kesä vesillä.
Jyrki Rantasen aiempi vene oli oikea järkäle – 42-jalkainen ja 12 000 kiloa painava menopeli oli samalla oikea dieselsyöppö. Edestakaisilla matkoilla Pälkäneeltä Hämeenlinnaan se nieli sellaiset 500 litraa. Nykyinen Tristan 315 fly painaa 4250 kiloa ja syö dieseliä samalla matkalla 150 litraa, mikä ei ole vähän sekään.
Vesillä pääsee irti
Veneilyssä kiehtoo vapaudentunne. Vesillä pääsee irti kaikesta. Eniten Rantanen veneilee vaimonsa kanssa, joskus on ystäviäkin mukana. Kun pari vuotta sitten tuli ostettua mökki Roineen puolelta, kotoa Kostianvirralta on hyvä huristaa sinne veneellä.
– Kyllä sitä mieluummin ajaa ylhäältä kannelta kuin hytistä, vaikka sitten vähän tihkuttaisikin. Maisemien vaihtumisen näkee ihan eri tavalla ylhäältä.
Pariskunta on nauttinut maisemista lähivesillä, lisäksi on lähdetty toisinaan pidemmällekin. Ratinan Suvantoon Tampereelle vierähtää aikaa sellaiset 3,5 tuntia. Rönniin Eräjärvelle on ajettu veneellä ja jääty samalla tansseihin. Länkipohjan maisemat ovat tehneet vaikutuksen kanjonimaisuudellaan.
Kahtena keväänä veneeseen on teetetty huollot, jotta takuut säilyvät. Vielä ennen vesille pääsyä sen pohja pitää maalata, hiomistakin riittää. Muuten perushuollot ovat vähän kuin autossakin. Pesut, vahaukset ja öljyämiset kuuluvat asiaan perussiivous mukaan lukien.
Aloittelijalle Jyrki antaa vinkin: pysy vain merkityillä reiteillä! Hän itsekin välillä unohtaa paikoin kivikkoisen vesistön, ja vahinkoja voi syntyä helposti pienelläkin herpaantumisella. Maltti on valttia vesillä. Hosua ei saisi.
Palvelut imagokysymys kunnalle
Uusi vesiliikennelaki, jossa muun muassa päällikkö on aina nimettävä – oli tämä mukana vesillä tai ei – ei saa kokeneelta veneilijältä ymmärrystä.
– Kyllä vastuu on aina sillä, joka ajaa. Samahan se autossakin on.
Kostian veneseurassa kommodorina aiemmin vuosia vaikuttaneena hän kehottaa kuntaa ja seurakuntaa, joiden mailla venepaikkoja on, hieman ryhdistäytymään.
– Sähköpisteet puuttuvat kaikista, samaten valot. Monta kirjettä on vuosien saatossa lähtenyt asiasta, mutta mitään ei ole tapahtunut.
Jyrki Rantasen mielestä tämä on imagokysymys. Moni veneilijä kaipaa vierasvenepaikoilta palvelua ja toisi samalla rahaa kuntaan. Jos palvelut pelaavat hyvin, kunnan maine hyvänä veneilijät huomioivana paikkakuntana kasvaisi.
– Kun sähköt ja valot on saatu, voisi miettiä myös wc-asioita ja suihkupisteitä, Jyrki Rantanen miettii.
