Harhalan koulun lakkauttamisuutinen ei tullut yllätyksenä Heli Ruususelle. Hiihtoloma-aikaan koululla sattunut vesivahinko on hänen mukaansa antanut kunnanvaltuustolle pontta toteuttaa suunnitelma koulun lakkauttamisesta.
Aiemmin Kostian koulussa ei ole ollut tilaa ja ihmiset ovat laittaneet vastaan – nyt koululakkautusten ongelmista ääneen puhuminen koetaan Ruususen mukaan turvattomana pienissä kylissä.
– Kaikki täällä tuntevat toisensa ja ovat enemmän tai vähemmän sukua keskenään. Ihmiset pelkäävät silmätikuksi joutumista. Minä en pelkää oman maineeni puolesta, Ruusunen kertoo.
– Seuratessani valtuuston istuntoa huomasin, että siellä muutamat ihmiset huomasivat tämän järjettömyyden. Toisaalta ihmisiä yritetään houkutella muuttamaan Pälkäneelle, mutta sitten lakkautetaan koulut ja päiväkodit, kun ei ole lapsia. Eihän siinä ole mitään järkeä.
Ruususen mukaan vain muutamat Harhalan koulun vanhemmat, lähinnä äidit, uskaltavat vastustaa Kostiaan siirtymistä. Kostian ja Harhalan koulujen kokoero on suuri, ja suuremmassa koulussa on suuremman koulun ongelmat. Ruusunen kertoo kuulleensa paljon esimerkiksi Kostian koulussa ilmenevästä kiusaamisesta, eikä luota siihen, että kiusaamista hoidettaisiin todellisuudessa.
– Isäni oli 40 vuotta opettajana samankokoisessa koulussa kotipaikkakunnallani, ja silloin vielä kiusaamistapaukset oikeasti hoidettiin. Tässä nykyisessä KiVa koulu -ohjelmassa kiusaaminen hoidetaan lähinnä kieltämällä sen olemassaolo ja väittämällä, että tapaukset ovat lapsen omassa päässä. Opettajilla ei ole enää valtuuksia puuttua kiusaamiseen.
KiVa koulu tarkoittaa kiusaamisvapaata koulua. Se on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen ohjelma.
Lapsen ikävä Harhalaan
Ruususen oma lapsi viihtyi todella hyvin Harhalan koulussa. Nyt edessä on suuria muutoksia.
– Meille ainakin Harhalan koulun lakkauttaminen on ollut hirveä trauma, lapsi on aivan pirstaleina. Missään koulussa ei ole sellaista metsää ja pihaa kuin Harhalassa, Ruusunen kuvailee lapsensa reaktiota.
– Välitunneilla on ollut lasten mielestä ihana leikkiä ja kaikki opettajat ovat tehneet töitä sydämellä. En usko, että tämä toteutuu Kostialla.
Muutamat harhalalaiset äidit ovat perustaneet ryhmän, joka vastustaa Kostian kouluun siirtymistä, erityisesti koulun sisäilmaongelmiin liittyen. Ruususen omalla lapsella on infektioastma, jota sisäilmaongelmaisessa koulussa opiskeleminen voi pahentaa. Harjun ryhmäperhepäiväkodissa olemisen jälkeen lapsella oli noin vuoden ajan ongelmia keuhkojensa kanssa sekä yleistä sairastelua, joten siellä täytyi olla jotain, joka aiheutti pitkän sairastelukierteen.
– Väitetään, että Kostian koulun sisäilmaongelma on korjattu, mutta se ei oikeasti ole niin. Sinne on vain laitettu peitettä homeen päälle.
Väistötilojen ongelmat
Jotta Kostian koululle saataisiin kunnollinen remontti käyntiin, tarvittaisiin väistötiloja opetuskäyttöön remontin ajaksi.
– Olen laittanut sivistyslautakunnallekin sähköpostia, että rakentakaa väistötiloiksi ihan mitä tahansa muuta kuin parakkeja pihalle. Niitä ei ole suunniteltu luokkatiloiksi kolmellekymmenelle lapselle, vaan ihan muuhun käyttöön, esimerkiksi toimistotiloiksi. Eihän niissä ole edes ilmanvaihtoa. Harhalan koulun vesivahinko taas ei ollut kovin iso, mutta tätä koulua ei jostain syystä haluta kunnostaa käyttökelpoiseksi.
Jos Kostian koululle tulee väistötiloiksi parakkeja, Ruusunen kertoo pohtineensa lääkärintodistuksen hankkimista ja lapsen siirtämistä kokonaan etäopetukseen. Lapsi saa käydä kokeilemassa, miltä Kostian koulussa tuntuu olla, mutta Ruusunen ennakoi, ettei hänen tarvitse käydä tässä koulussa kovin pitkään.
– Päättäjät laskevat sen mukaan, että kun joku ostaa täältä Pälkäneeltä talon, hänen on myös jäätävä sinne. Taloja menee erittäin huonosti kaupaksi täällä maaseudulla, rahojaan ei saa ikinä takaisin. Jotkut vievät täältä lapsiaan kouluun jo Hauholle ja Valkeakoskelle, kun Kostian koulussa ei pysty olemaan eikä paikkakunnalta pysty muuttamaan.
Huoli kylien tyhjenemisestä entisestään koululakkautusten myötä on siis aito.
