Syrjysen strutsitilalla pääsee tutustumaan jännittävään eläimistöön: tilalla elää paitsi maailman suurimpia lintuja strutseja, myös kuusipeuroja. Tilalla on myös kanoja, kukkoja, kyyhkyjä ja ahvenanmaanlampaita. Tilan erikoisuuksiin lukeutuu myös Suomen epävirallisesti korkein kota.
Syrjysen tila on ollut myynnissä viime vuodesta lähtien, mutta kauppoja ei ole vielä tehty.
-Keväällä potentiaalinen ostajaehdokas ilmaantui, mutta koronatilanteen vuoksi rahoituksen kanssa tuli ongelmia. Kaupat siis tällä hetkellä ainakin hidastuvat. Myyntiaikeissa ollaan kuitenkin edelleen, Ari Syrjynen kommentoi.
Tilalla odotetaan vilkasta kesäkautta, sillä korona todennäköisesti lisää kotimaanmatkailua Suomen rajojen ollessa vielä kiinni. Matkailijoita myös toivotaan paikalle runsain joukoin.
Kaikki tilan eläimet ovat tuotantoeläimiä: lampaita on noin viisikymmentä, strutseja neljäkymmentä, kuusipeuroja yli kolmekymmentä. Näistä jopa 14 on tiineenä, joten poikimisajalle odotetaan laumaa pieniä kuusipeuroja.
Ei strutsinpoikasia tänä vuonna
Tämä vuosi on ensimmäinen kahteenkymmeneen vuoteen, kun strutsitilalla ei pääse ihailemaan strutsinpoikasia.
-Meidän strutsimme ostetaan Belgiasta. Tänä vuonna poikasia ei ole, sillä korona-aikana automatka Belgiaan olisi ollut liian monimutkainen. Se olisi vaatinut turhan monta rajanylitystä ja lupaa. Mietimme vappuun asti, haetaanko lintuja, mutta tulimme nyt tähän lopputulokseen. Meillä on kuitenkin niin paljon lintuja, että niitä riittää ensi kesällekin. Ari Syrjynen kertoo.
Strutsi on Syrjysen mukaan mainettaan leppoisampi lintu – ei kuitenkaan lemmikki. Jotkut linnuista ovat toki aggressiivisempia kuin toiset. Tilalla noudatetaankin metrin turvaväliä linnuista – pitkäkaulaisina ne voivat päästä nokkaisemaan varomatonta.
-Se, että strutsi laittaisi päänsä maan sisään säikähtäessään on ihan Disneyn keksintöä, Syrjynen valaisee.
-Jos strutsi pelkää, niin se kyllä juoksee karkuun.
Strutsi ei ole Syrjysen mukaan kovinkaan älykäs lintu. Eläinkunnan suurimmat silmät suhteessa kokoon sillä kyllä on – toki vastapainona niillä on kovin pienet aivot. Syrjynen kuitenkin pohtii, mitä älykkyys eläinkunnassa merkitsee – strutsien ei ole tarvinnut ratkoa algoritmeja, vaan selvitä evoluutiossa ja luonnonvalinnassa. Ehkä strutsilla on ominaisuuksia, joiden ansiosta niitä on ollut maapallolla näinkin pitkään. Ainakin jalkojensa puolesta strutsi voisi olla dinosaurus.
