Monessa yhteydessä kuultu lausahdus ”Olin nuori ja tarvitsin rahaa” kävisi selitykseksi myös sille, miksi nuori Johan Sirén päätyi aikoinaan töihin pankkiin.
– Olin valmistumassa, näin lehdessä työpaikkailmoituksen ja hain. Ajattelin kyllä, että työ on luultavasti niin tylsää etten siellä kauan ole, jos minut valitaan, nykyinen Aito Säästöpankin Kangasalan ja Pälkäneen paikallisjohtaja muistelee.
Toisin kävi. Tylsyyttä ei näkynyt, ja Sirén on viihtynyt pankkialalla jo vuosia.
– Tämä on ollut paljon antoisampaa kuin ajattelin, vaihtelevaa ja haastavaakin. Parasta ovat kuitenkin työkaverit ja asiakkaat, joista monet ovat nykyisin ystäviänikin.
Juuri asiakkaiden kanssa tehtävä työ innostaa Siréniä ja muitakin pankkilaisia.
– On mahtavaa elää mukana asiakkaiden unelmissa – kun he saapuvat vaikka täydellisen kodin löydettyään toimistolle silmät innostuksesta kiiluen, on aina kiva, jos saa heitä jotenkin autettua.
Kaikki kohtaamiset eivät toki ole molemminpuolisen innostuksen värittämiä. Sen Sirénkin huomasi viimeistään, kun päätös pankin Luopioisten konttorin sulauttamisesta Onkkaalaan tuli asiakkaiden tietoon.
Pankki sai tiedotettua muutoksesta pääosalle asiakkaita jo etukäteen henkilökohtaisesti. Sirénin mukaan moni arvosti, että jo jonkin aikaa epävarmana pidetystä asiasta kerrottiin puhelimitse.
Korona näkyy arjessa
Kokonaisuudessaan koronapandemia ei ole vaikuttanut pankin toimintaan niin pahasti kuin pelättiin – päinvastoin asiakasliiketoimintaa on pystytty jopa kasvattamaan.
Silti vuosi on ollut monin tavoin koronan sävyttämä.
– Keväällä tehtiin lyhennysvapaa- ja lykkäämispäätöksiä melkeinpä yötä päivää, jotta ne saatiin hoidettua. Nyt odotellaan, miten talous nytkähtää eteenpäin vai tarvitseeko miettiä jonkinlaisia jatkojärjestelyjä. Kyseessä on kuitenkin vain pieni osa asiakaskuntaa.
Käytännön järjestelyissä koronan vaikutuksia on heijastunut esimerkiksi konttoreiden väen jaossa kolmeen ryhmään mahdollisten tautitartuntojen tyrehdyttämiseksi. Pälkäneen ja Luopioisten konttoreiden väki on muodostanut oman ryhmänsä, ja Kangasalan konttorin työn tekijät on jaettu kahteen ryhmään, jotka eivät ole samaan aikaan toimistolla.
Siréniä tiukentuneet ohjeistukset estävät toistaiseksi siirtyilemästä konttoreiden välillä. Niinpä säästöpankkiiri on istunut viime aikoina Kangasalla eikä ole päässyt nautiskelemaan suosikkireitistään, Pälkäneelle ajelusta vanhan tien kautta.
Pienoismallit ja työn tulos
Jos Sirén ei olisi pankkialalla, hän pyrkisi luultavasti yhdistämään harrastuksensa työksi.
– Jos se ei olisi rahasta kiinni, minulla voisi olla sellainen pienoisrautatie-golf-moottorikelkka-liike, hän nauraa.
Golfin pariin hän päätyi 2000-luvun puolella, mutta ensimmäisen moottorikelkkansa hän osti jo 1990-luvun alussa. Kaarina Maununtyttären tien varressa sijaitsevaan Ohtolan kylään syntynyt Sirén muistelee kelkkakiinnostuksen lähteneen jo pikkupoika-ajoilta, jolloin pojilla joka pihassa oli jos jonkinlaisia vehkeitä kokeiltavanaan. Kelkkaharrastus on pyörittänyt häntä sittemmin myös Pälkäneen maastoissa.
Pienoismalleja Sirén on rakentanut jo 1970-luvun lopulta – ensimmäisestä pienoisrautatiestä – lähtien. Niiden rakentamisessa parasta on hänen mukaansa tutkimusvaihe ennen varsinaista rakentamista – Sirén pyrkii tekemään historialliset mallinsa mahdollisimman tarkasti dokumentoidussa todellisuudessa pitäytyen.
– Töissä ei välttämättä näe oman työn tulosta pitkään aikaan. Pienoismallien kanssa on niin, että jos liimaan tietyn tötterön johonkin kohtaan, sen ja kättensä jäljen näkee siinä. Ja kyllähän hyvä harrastus vie aina ajatukset muualle.
