”Jos ei muhammed tule vuoren luo niin viedään vuori muhammedin luo”, tai vielä näppärämpää: riittäneehän myös helposti kuljetettava pala vuorta.
Tieteellisessä tutkimuksessa kaupunkipäiväkotien asfaltti- tai sorapihoille kipattiin metsämaata, levitettiin siirtonurmea ja aseteltiin istutuslaatikoita. Lapset saivat sitten touhuta näiden seassa. Tätä sanotaan viherkosketukseksi. Aluillaan on myös tutkimus, jossa tällaisten ulkoleikkien aiheuttamaa likaantumisenvaivaa minimoidaan sillä, että vauvojen selkään sivellään voidetta, jossa on sammalesta ja metsämaasta jalostettua biodiversiteettipulveria. Samaista pulveria levitetään myös pienokaisten myssyyn ja tyynynliinalle. Saadaan metsäkylpy ilman, että pitää lähteä rämpimään mihinkään. Altistusta tehostetaan tuomalla eteisen matolle metsästä tuotua multaa. Pulveria on testattu aiemmin vanhemmilla koehenkilöillä ja sen vaikutus näkyi jopa heidän kakassaan.
Päiväkotitutkimuksesta on jo julkaistu hyviä tuloksia: viherkosketus monipuolisti lasten ihon mikrobistoa ja näkyi veriarvoissa. Muutokset olivat sellaisia, jotka liittyvät immuunijärjestelmän parempaan säätelykykyyn. Immuunijärjestelmän ontuminenhan puolestaan altistaa allergioille, atooppiselle ihottumalle ja autoimmuunisairauksille. Vauvatutkimuksen antia odottelemme vielä. Allergioiden lisääntyminen on jo kauan koettua todellisuutta. Lukuisia tutkimustuloksia on myös siitä, että immuunijärjestelmän häiriöitä on vähemmän niillä lapsilla, jotka touhuilevat luontoympäristössä. Maatiloilla asuvilla lapsilla nämä vaivat ovat kaikkein vähäisimpiä.
Itärajalla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että suomalaisissa kodeissa pöly oli steriilinpää ja sen luonnollinen mikrobisto vajavaisempaa kuin Venäjällä. Allergioita oli naapurissa huomattavasti vähemmän kuin meillä. Raja tarjosi luonnollisen tutkimusasetelman, sillä ilmasto ja luonto ovat kutakuinkin samanlaiset sen molemmilla puolilla. Toki tutkimusta tarkoista syy-seuraussuhteista ympäristötekijöiden ja immuunijärjestelmän häiriöiden välillä tarvitaan vielä lisää.
Evoluutio on pitkässä kaaressaan kehittänyt järjestelmämme sopivaksi luonnolliseen ympäristöön. Kun tätä tasapainoa rikotaan vaikkapa liiallisella hygienialla, joudutaan häiriöön, jossa systeemi saattaa lähteä puolustautumaan turhaan vaikkapa siitepölyjä tai omaa elimistöäkin vastaan. Toki hyvä hygienia on joissain asioissa ensiarvoisen tärkeää, sillä saadaan rajattua infektioiden leviämistä. Kaikkea siis kohtuudella ja oikeissa tilanteissa.
Edellä mainittujen tutkimusten tuomia uusia loistavia suosituksia on vaikkapa, että kuralätäkköleikkejä ja metsässä möyrimistä kannattaa järjestää lapsille terveyden edistämiseksi ja vastustuskyvyn normaalin kehityksen turvaamiseksi. Siis sitä tavallista maalaislapsen elämää. Niinpä, taas yksi hyvä syy siihen, että tulkaahan ihmiset lapsinenne maalle asumaan. Jälkikasvu vain ovesta ulos niin, ei tarvitse ostaa jonkin Tohtori Tietäväisen ihmeitätekevää, ylihintaista kunttasalvaa.
Terveisin yli-hygieenisessä lapsuudessa varttunut, anafylaktisilla reaktioilla varustettu niiskuttelija.
