Puhumiselle iso tarve koronasyksynä Pälkäneellä – lapset ja nuoret aistivat vanhempiensa huolen

Koulukuraattori Kirsi Andrejeff-Keränen on huomannut, että tavallisen koulutyön arvostus on noussut, kun lähikoulu ei enää olekaan mikään itsestäänselvyys koronakevään etäkoulun jäljiltä.

Koulukuraattori Kirsi Andrejeff-Keräsen mukaan takana on oppilashuollon puolella aika työntäyteinen syksy Pälkäneellä.

– Juttelulle on ollut kova tarve. Moni muistaa kevään niin rankkana, ettei enää haluaisi etäkoulua. Toisaalta tavallisen koulutyön arvostus on noussut, kun lähikoulu ei enää olekaan mikään itsestäänselvyys, Kostian koulusta, yhteiskoulusta ja lukiosta sekä Anna Tapiosta vastaava Andrejeff-Keränen sanoo.

Korona on tuonut uusia haasteita. Jotkut lapset ja nuoret kantavat huolta läheisistään, kuten isovanhemmistaan. Väsymys on lisääntynyt. Osa murehtii perheen taloudellista tilannetta, jos on vaikka lomautuksia ja muuta vastoinkäymistä.

– Lapset ja nuoret ovat taitavia aistimaan, vaikkei ääneen asioista puhuttaisikaan.

Epävarmuus syö

Harrastusten loppuminen keväällä oli monelle raskas rasti. Andrejeff-Keränen toteaa, että syksylläkin on jatkuvasti eletty epävarmuuden tilassa ja nurkan takana on vaaninut tunne, että kohta taas joku asia jää tauolle.

– Lapsille ja nuorille harrastus voi olla tosi tärkeä juttu, ja epävarmuus sen jatkumisesta vaikuttaa fiilikseen ja latistaa tunnelmaa.

Etätyön ansiosta monen vanhemman ja lapsen keskusteluyhteys on sen sijaan parantunut. Kuulumisia kysellään tavanomaista enemmän ja asioita tehdään yhdessä.

– Toki nuori voi näyttää tympääntymisensä, mutta tämä kuuluu luontaisesti hänen itsenäistymiskehitykseensä. Joten jos nuori tiuskii vanhemmilleen, hän vain uskaltaa olla oma itsensä.

Tunnista tunne

Siihen, mikä auttaa jaksamaan, ei ole mitään yhtä oikeaa reseptiä. Andrejeff-Keränen sanoo, että nuorten kanssa on opeteltu paljon hengittämistä, mikä voi auttaa, jos alkaa ahdistaa. Hän antaa esimerkin:

– Kun menee illalla nukkumaan, voi ummistaa silmänsä, laittaa sormen ylöspäin ja hengittää syvään sisään. Sitten voi vastaavasti laittaa sormensa alas ja hengittää syvään ulos. Tällä voi olla rauhoittava vaikutus.

Lisäksi hän on vinkannut nuorille Mielenterveystalon Chillaa-mobiilisovellusta, jossa on muun muassa mindfullness-harjoituksia.

Tunteiden tunnistaminen on äärimmäisen tärkeää kaikenikäisille. Kirsi Andrejeff-Keränen sanoo, että kaikkien tunteiden pitää olla sallittuja.

– Jo pienen lapsen kanssa on hyvä opetella sanoittamaan tunnetta, mikä lisää ymmärrystä. Esimerkiksi tyyliin sinua harmittaa nyt, mutta olen tässä lähellä, jos kaipaat seuraa.

Nuorisotyötä jo Kostian koululla

Tänä syksynä nuorisotyö on ulotettu entistä enemmän jo Kostian koululle. Tänä syksynä yhteistyölle on nähty enemmän tarvetta.

– Lapset kaipaavat yhdessäoloa, jossa aikuisen ohjauksessa pelataan ja touhutaan kaikenlaista, Kirsi Andrejeff-Keränen miettii.

Tavoitteellisia harrastuksia ei ehkä tällä hetkellä ole niin paljon. Kilpailuhenkisyys puuttuu tekemisestä, jolloin on tarvetta muunlaiselle yhteiselle tekemiselle.

– Nuorisotyö on tällöin hyvä, ja olemme myös virittelemässä ensi vuoden puolella yhteistyötä muun muassa 4H-yhdistyksen kanssa.

Vaikka nuorisotilat ovat nyt kiinni, tälläkin viikolla on pelailtu höntsykiekkoa.

Nuorisotyön koordinaattori Matti Heinämäen mukaan nuoretkin ovat jo saaneet kyllikseen etäyhteyksistä eivätkä virtuaaliset olohuoneet oikein ole iskeneet.

– Pyrimme nyt tekemään ulkona niin paljon kuin vain mahdollista, Heinämäki sanoo.

Kirsi Andrejeff-Keränen on huomannut, että lisääntyneen etätyön ansiosta monen vanhemman ja lapsen keskusteluyhteys on voinut parantua. Kuulumisia kysellään tavanomaista enemmän, ja asioita ehkä tehdään enemmän yhdessä.