– Pelaaminen on kivointa.
Nestori Virtanen ja Veikko Koskinen vastaavat yhteen ääneen kysymykseen Luja-Lukon Kiekkokoulun kivoimmasta asiasta – jo ennen kuin saan kysymyksen loppuun.
Pojat täsmentävät vielä, että nimenomaan heille pelaamisessa parasta on maalinteko. Maalivahti Eino Yliselle sen sijaan parasta on kiekkojen torjuminen.
– Joskus kiekko tulee maskiin ja silloin silmät menevät heti kiinni, Ylinen kertoo.
Kypärät ovatkin pelin tuoksinassa varsin tarpeelliset.
Hetken pojat malttavat seisoa jututeltavina, mutta heti luvan saatuaan kolmikko palaa mielipuuhiinsa muiden joukkoon.
Kentällä on keskittynyt tunnelma
Haanloukkaan tekojää on ollut tänäkin vuonna Kiekkokoulun ahkerassa käytössä heti avaamisestaan lähtien. Parhaimmillaan paikalla on ollut jopa 50 lasta eri puolilta pitäjää.
– Tarve järjestetylle liikunnalle on koronarajoitusten vuoksi ollut hyvin suurta, joten otimme mukaan kaikki, ketkä halusivat luistelemaan, Kiekkokoulun vetäjänä toimiva Janne Koskinen kertoo.
Isokin ryhmä pysyy jäällä hyvin hallinnassa, sillä Koskisen lisäksi ohjaajina toimivat Jarkko Virtanen ja Teemu Ahola. Kentän laidalla on myös paljon jälkikasvuaan harrastuksen pariin saattavia vanhempia.
– Ehkä luistimilla pystyssä pysyminen tuo riittävästi haastetta junnuille, sillä täällä on huomattavasti rauhallisempaa kuin monessa muussa harrastuksessa, huoltajan tehtävissä harjoituksia seuraava Riku Ylinen tuumaa.
Yhteisöllisyys luo hyvää muillekin
Kiekot liitävät vuorotellen maalia kohti ja aikuisten kannustushuudot kaikuvat vähän väliä. Sivustakatsojan huomio kiinnittyy siihen, että kaikki saavat rohkaisua, tukea ja palautetta myönteisessä hengessä. Lasten kasvoilla näkyy innostusta, keskittymistä ja iloa.
– Iloiset lapset ovat tästä paras palkinto, Koskinen sanoo.
Kiekkokoulun ohjaaminen on hänelle luontevaa, sillä hän on itse nuorena pelannut kiekkoa B-junnuihin saakka. Sen jälkeen harrastus on jatkunut divarisarjoissa ja harrasteryhmissä. Kiekkokoulussa ovat mukana myös omat lapset.
Syvempi motivaatio tulee kuitenkin omasta lapsuudesta. Koskisen omat vanhemmat olivat hänen harrastuksessaan ja seuratoiminnan erilaisissa talkoissa tiiviisti mukana.
– Yhteisöllisyys on minulle tärkeä arvo. En halua valittaa, vaan tehdä itse asioille jotain.
Kiekkokoulun lisäksi Koskinen jakaa aikaansa ja energiaansa jalkapallokerhon vetämiseen sekä pälkäneläislapsien liikuntamahdollisuuksia eri tavoin parantavan Lastenvuosi ry:n pyörittämiseen.
