Suvi-vesiensuojeluhankkeen rinnalla käynnistynyt Luopioisten Yrittäjät ry:n nuorten ympäristökasvatus- ja yrittäjyyshanke tarjoaa kesätyötä Pälkäneen yläkoulujen oppilaille. Nuoret toimivat apuohjaajina vesistöpajoilla, joissa lapset pääsevät tutkimaan muun muassa vesikasvillisuutta ja näkösyvyyttä. Lisäksi nuoret esittelevät vesien tilaa ja vesiensuojelutoimia tapahtumissa ja esittelypisteissä. Mikäli korona rajoittaa kohtaamisia kesällä, työtä tehdään netin ja some-kanavien välityksellä.
Kesätyötä haki 27 yhteiskoulun ja Anna Tapion koulun oppilasta. Hakijat on haastateltu, ja nuorten koulutus alkaa huhtikuun puolivälissä. Palkattavien nuorten määrä riippuu paikallisilta yhteistyökumppaneilta kertyvästä summasta.
Aito Säästöpankki tukee nuorten työllistämistä 21. huhtikuuta asti kestävällä tauluhuutokaupalla, jonka tuotto käytetään vesiensuojelulähettiläiden palkkaamiseen. Myytäväksi on asetettu 500 euron lähtöhintaan Silvano Di Prosperon öljyvärimaalaus, joka esittää höyrylaiva Luopioista. Maalauksen koko ilman kehyksiä on 90 x 60 senttimetriä ja kehysten kanssa 111,5 x 82 senttimetriä.
Höyrylaivojen kultakausi
Silvano Di Prospero tunnetaan laiva- ja meriteoksistaan. Italialaissyntyisellä taiteilijalla on poikkeuksellinen kyky vangita meren tunnelma kankaalle. Huutokaupattavassa teoksessa höyrylaiva Luopioinen lipuu järvenselällä. Kannelle on kokoontunut väkeä pyhävaatteissaan.
Öljyvärimaalaus kuvaa sadan vuoden takaista höyrylaivojen kultakautta. Seudun vesillä liikennöi silloin monta höyrylaivaa, jotka helpottivat ja nopeuttivat kulkemista. Säännöllisesti liikennöineillä laivoilla pääsi muutamassa tunnissa Hämeenlinnaan toimittamaan kaupunkiasiat, ja sieltä saattoi jatkaa junalla Helsinkiin.
Teokseen on ikuistettu Luopioinen I, joka oli suurin ja komein Valkeakosken yläpuolisilla vesillä kulkenut höyrylaiva. 1800-luvun lopulla valmistunut alus keräsi ihailevia katseita myös Hämeenlinnan satamassa.
Luopioinen I liikennöi päivittäin Aitoosta Valkeakosken kautta Hämeenlinnaan. Höyrylaivat olivat pitkiä ja kapeita, jotta ne mahtuivat läpi Valkeakosken kanavasta. Kanavaan mahtui kerralla vain yksi laiva. Luopioinen- ja Pälkäne-laivat kisasivat Mallasvedellä kattilat kuumina, kumpi ehtii ensin Valkeakoskelle. Ensin kanavaan päässyt laiva sai etumatkaa ja ehti ensin Hämeenlinnaan. Siksi sen kyydissä kulkeneet saivat paremman hinnan tuotteistaan kaupungin torilla.
Höyrylaivat tarjosivat maaseudun väelle nopean ja toimivan kulkuyhteyden kaupunkiin, kaupunkilaisille helpon tavan matkailla sisävesillä ja maaseudulla. Rautatiet veivät kulkijoita sisävesilaivoilta, jotka muuttuivat rautateiden jatkoyhteyksiksi. Höyrylaivojen lyhyt kultakausi päättyi linja-autojen myötä.
