Kerrostaloasujasta hienon pihan laittajaksi Pälkäneelle – Oili Vilo-Pohja antaa omakotiasujille ainakin yhden tärkeän neuvon

Oili Vilo-Pohja pitää runsaasta ja monipuolisesta koristepihasta, jossa hallittu kokonaisuus säilyy.

Aivan äkkiseltään ei uskoisi, että ollaan kaupunkikerrostalossa lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneen naisen pihassa. Vaikka vähän vasta vihertää, piha on jo nyt kaunis. Mitä loistoa siellä onkaan alkukesästä!

– Pihani juttu ovat pensaat ja puut. Tykkään runsaasta pihasta, jossa kuitenkin on hallittu kokonaisuus, Oili Vilo-Pohja sanoo.

Pihassa on ripaus brittiläistä Cottage Garden -henkeä. Oilin tekemät risu- ja pajutyöt luovat koristeellisuutta, ja takaosassa on vielä luonnonmukaista kalliopihaa. Koristepuut, -pensaat ja -kaaret hivelevät silmää. Rakennetut polut tekevät pihasta mystisen. Voi vain kuvitella, miten perennat kukoistavat kesäaikaan.

– Puutarha antaa minulle valtavan onnellisuuden ja tyytyväisyyden tunteen. Kun olen nähnyt vaivaa ja näen, miten paljon saan työni hedelmistä energiaa, oloni on kiitollinen.

Oili Vilo-Pohja oli 19-vuotias, kun hän muutti miehensä Tero Pohjan perässä Pälkäneelle. Oili on Kalevan kaupunginosasta Tampereelta. Talo rakennettiin hartiapankilla myöhemmin vuonna 2000 Paavolanharjulle Oilin ollessa 27-vuotias.

– Katselin kituvaa nurmikkoa ja sain perennoja naapurilta. Vietin siihen aikaan kotivuosia esikoiseni syntymän jälkeen, ja pian tuli toinenkin lapsi. Innostus pihanlaittoon syttyi vähitellen.

Koska kyseessä on helteinen ja harjuinen etelärinne, alkoi kypsyä yhä enemmän ajatus pensasalueiden rakentelusta. Neulojana leipätyötään Vendillä tehnyt nainen hurahti puutarhaan niin paljon, että kouluttautui Lepaalla puutarhuriksi. Lähes pari vuotta hän työskentelikin Kinnalan taimistolla, kunnes palasi Sidosteelle neulojaksi.

Oili Vilo-Pohja on loihtinut pihalleen paljon koristeita pajusta ja risuista. Hän onkin saanut Risunainen-lempinimen.

Inspiraatio risuihin

– Olen saanut äitinikin innostettua istuttamiseen, vaikkei kotona kerrostalossa eikä mökilläkään aikoinaan ollut sen kummempaa kiinnostusta.

Lepaalla pidetty koristelukurssi oli piristysruiske risu- ja pajutöihin. Risunaisen lempinimen saanut Oili kehittelee jatkuvasti uutta tälläkin rintamalla. Risut hän saa miehen anopin mailta ja pajut Lahdentien varresta.

Haastattelun aikaan 21. huhtikuuta Oili Vilo-Pohja on jo siivonnut pihan. Lehtipuhallin on ollut kovassa käytössä. Perennapenkkejä hän on alkanut käydä läpi. Nyt kiirettä pitää hoitoleikkausten kanssa.

Omenapuiden leikkaukset hän tekee vasta syksyllä. Tässä on kahta koulukuntaa, joista osa hoitaa leikkuun keväällä, toiset syksyllä.

– Leikkaan mielelläni syksyllä, kun ei tule uutta versoa. Keväällä sitä alkaa tulla helposti.

Takapihalla on vielä metsäistä luonnonmukaista kalliopihaakin jäljellä.

Virheistä oppii

Oili Vilo-Pohjan mielestä puutarhan laittaminen vaatii keskeneräisyyden sietokykyä. Maltti, into ja huumori ovat hyvä yhtälö. Pihasta ei todellakaan saa nopeasti runsaan näköistä.

– Itsekin sorruin aluksi hätäratkaisuihin. Nyt olen joutunut siirtelemään joitakin istutuksia, kun olen tajunnut, miten paljon ne vaativat tilaa.

Tulevana kesänä Vilo-Pohjalla on välivuosi Avoimet puutarhat -tapahtumassa. Niin viime kesänä kuin vuonna 2017 kävijämäärä on ollut iloinen yllätys.

– Viime kesänäkin meillä kävi noin sata ihmistä. Nuo ovat vauhdikkaita päiviä, mutta on ihanaa jutella samanhenkisten ihmisten kanssa ja saada uusia ideoita.

Se, mikä on yllättänyt Oilia, on monien miesten innostuneisuus puutarhaa ja pihaa kohtaan. Usein se onkin mies, joka kyselee.

Omakotiasujille Oili Vilo-Pohjalla on vinkki: hankkikaa kompostori! Se on tyyris sijoitus, mutta kantaa.

– Kun kompostoriin laittaa biojätteen, siitä saa mahtavaa maanparannusainetta – se on kuin mustaa kultaa, Oili Vilo-Pohja kiteyttää.