– Määrällisesti suuren vedenkulutuksen voi helposti jopa puolittaa jo pelkillä käyttötottumuksilla, sanoo energianeuvontaa antavan Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski.
Viime vuonna Työtehoseuran tekemän Kestävä vedenkäyttö -vedenkäyttöselvityksen mukaan kotitalouksien käytetystä vedestä peseytymiseen kuluu 45 prosenttia, keittiössä 17,5 prosenttia, WC:ssä 15 prosenttia ja pyykinpesussa 15 prosenttia – lisäksi muuhun kohteeseen vettä kuluu noin 7,5 prosenttia. Vedenkulutustutkimusta tehtiin osana Motivan Kestävä vedenkäyttö -hanketta seurannan, mittausten ja kyselyiden kautta ja näiden tuloksia yhdistelemällä.
Suur-Uskin mukaan vedenkulutuksessa on suuria eroja kotitalouksien välillä. Toiset pärjäävät hieman vajaalla 50 litralla vuorokaudessa, kun taas joillakin vettä kuluu vuorokauden mittaan lähemmäs 300 litraa tai ylikin.
– Kotien vedenkulutus vaihtelee todella paljon käyttötottumusten ja laitteiden mukaan. Keskimääriset kulutukset ovat noin 110–140 litraa vuorokaudessa henkeä kohti. Nykyaikaisin laittein varustetun uudehkon kodin vedenkulutus on useimmiten 60–100 litraa per henkilö vuorokaudessa. Ilman huoneistokohtaista mittausta on tavallinen kulutus kuitenkin vähintään tuo edellä mainittu tuplana.
Myös lämmitetyn veden käyttömäärä on suurempi siellä, missä ei ole huoneistokohtaista mittausta.
Tuoreiden selvitysten mukaan vedenkulutus on laskenut huomattavasti vuodesta 1977, jolloin se oli 155 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa. Vuonna 1999 tehdyssä kyselytutkimuksessa kulutuslukema oli painunut 147 litraan. Viimevuotinen tutkimus sai keskimääräiseksi vedenkulutukseksi kotitalouksissa 113 litraa henkilöä kohden vuorokaudessa.
Samalla kylmän veden osuus käytetystä vedestä on kasvanut. Vuoden 1999 tutkimuksessa lämpimän veden osuus oli 45 prosenttia, viimevuotisessa tutkimuksessa lukema oli mittausten perusteella 35 prosenttia. Lämpimän veden kulutuksen pienemiseen vaikuttaa muun muassa se, että astianpesukoneet liitettiin aiemmin pääasiassa kuumaan veteen ja nykyisin kylmään veteen. Lisäksi astianpesukoneidenveden kulutus oli jopa noin kaksikertainen nykyisiin koneisiin verrattuna.
– Vedenkäytössä muutenkin huomio kannattaa aina kiinnittää sinne missä käytetään lämmintä vettä, sillä vedenlämmitys on merkittävästi energia kuluttavaa. Veden kulutuksen kannalta käsintiskaus juoksevan veden alla on myös melko tuhlaavaa ja konetiskaus taas vähän vettä kuluttavaa, Motivan Suur-Uski summaa.
Tiskit käsin vai koneella?
Tiskikoneen vedenkulutus on koneellista kohden noin 10–15 litraa, kun käsin tiskaamiseen on laskettu kuluvan 35–140 litraa. Isoimmat lukemat saa tiskaamalla juoksevan veden alla.
Astianpesukone on hurjasti yleistynyt vuodesta 1977, jolloin astiat pestiin pääosin käsin. Viimevuotisista kyselytalouksista noin 90 prosentilla oli astianpesukone, ja se oli suurimmassa osassa talouksia liitetty kylmään veteen.
Astianpesukoneiden vedenkulutus on laskenut puoleen vuodesta 1999, mutta käyttökerrat ovat pysyneet samana – astioita pestään koneellinen keskimäärin joka toinen päivä. Jopa yli 80 prosenttia huuhtelee astiat ennen konepesua ainakin joskus.
Tuoreen tutkimuksen mukaan astioita pestiin käsin hieman harvemmin kuin koneella, keskimäärin 0,19 kertaa per henkilö vuorokaudessa. Noin neljännes pesi ja huuhteli astiat altaassa. Suunnilleen puolet pesi astioita altaassa ja huuhteli astioita juoksevalla vedellä. Tuhlaavinta pesutapaa, pesu ja huuhtelu juoksevalla vedellä, käytti noin neljäsosa talouksista. Tällä pesutavalla veden kulutuksen on laskettu olevan noin kolminkertainen säästävimpään pesutapaan verrattuna.
– Valitettavasti ensimmäiseksi kannattaa aina tarkastella omia käyttötottumuksia: esimerkiksi suihku, amme, uima-allas, käsintiskaus ja niin edelleen. Huomioida kannattaa myös kodin vesikalusteet hanat, wc-istuin ja kodin laitteet, kuten pesukoneet. Jos ne ovat iäkkäitä, niin ne käyttävät vettä huomattavasti enemmän kuin nykylaitteet, Motivan Suur-Uski huomauttaa.
Kyselytaloudet pesivät tai huuhtelivat käsiään keittiön hanan alla keskimäärin 6,4 kertaa päivässä ja pesivät tai huuhtelivat keittiöliinaa juoksevan veden alla keskimäärin 4,3 kertaa päivässä.
Katse suihkuun
Kotien suurin vesisyöppö on suihkussa käynti.
Suihkussa käytiin viime vuonna keskimäärin 0,86 kertaa vuorokaudessa, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuonna 1990-luvun lopulla – mutta enemmän kuin vuonna 1977. Silloin käytiin suihkussa tai kylvyssä 0,6 kertaa vuorokaudessa, mutta vastaavasti otettiin nykyistä enemmän ammekylpyjä, jotka kuluttavat huomattavasti enemmän vettä kuin suihkussa käynti. 1970-luvun lopun tutkimuksen mukaan silloin 16 prosenttia ihmisistä kävi kylvyssä päivittäin, uusimmassa kyselyssä vain vajaalla 12 prosentilla talouksista oli kylpyamme, poreamme tai palju. Niitä käytettiin keskimäärin vain noin kerran kuukaudessa henkilöä kohden laskettuna.
Normien mukainen suihkupää kuluttaa vettä 12 litraa minuutissa täydellä virtaamalla, ja Motivan laskelmien mukaan yhdelle viiden minuutin suihkulle kertyy näin hintaa 0,41 euroa ja 20 minuutin suihkuaarialle 1,64 euroa.
Virtaamaa rajoittamalla suihkun veden kulutukseksi saa vain 8–9 litraa minuutissa. Vettä säästäviä suihkupäitä oli 40 prosentilla vastaajista, ja heistä noin 40 prosenttia käytti niitä.
Keskimäärin viime vuonna saunottiin 0,7 kertaa viikossa henkilöä kohden. Hampaita pestiin kyselyn mukaan keskimäärin kaksi kertaa päivässä, mikä on hieman useammin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Lähes 90 prosenttia vastaajista kertoi pitävänsä hanan kiinni pesun ajan.
Kyselyn perusteella arvioituna hygienian hoitoon käytettiin 47,2 litraa vettä henkilöä kohden vuorokaudessa. Vedenkulutuksen huomattavaan vähenemiseen vuoteen 1977 verrattuna vaikuttavat muun muassa vesikalusteiden vettä säästävät tekniikat sekä ammekylpyjen väheneminen.
Pyykinpesu
Pyykinpesuun käytetyn veden osuus kulutuksesta on pysynyt suunnilleen ennallaan. Pyykinpesukoneiden vedenkulutus pesukertaa kohden on edelleen laskenut, mutta pyykkiä pestään nyt hieman useammin.
Kyselytutkimukseen vastanneet pesivät pyykkiä taloutta kohden keskimäärin 2,8 kertaa viikossa eli noin 145 kertaa vuodessa. Tämä tekee vedenkulutukseksi 11,5 litraa henkilöä kohti vuorokaudessa, mikä on noin 15 prosenttia kaikesta kulutetusta vedestä.
Vuonna 1977 veden kulutus pyykinpesukoneellista kohden oli yli 100 litraa ja vielä 1990-luvullakin lähes 90 litraa koneellista kohden. Nykyisin veden kulutus on suunnilleen 60 litraa pesukertaa kohden.
Vastaajista 98,8 prosentilla oli pyykinpesukone.
Vessassa ja muualla
WC:n huuhteluun käytetyn veden osuus ja vesimäärä on pysynyt suunnilleen ennallaan 20 viime vuoden aikana, sillä uusien WC-istuinten vedenkulutus ei ole enää laskenut. Lisäksi kaikki eivät edelleenkään hyödynnä kaksitoimisen WC-istuimien vettä säästäviä ominaisuuksia.
Viimevuotisen kyselyn mukaan WC:tä käytettiin kotona keskimäärin 3,9 kertaa vuorokaudessa per henkilö ja siihen kului 11 litraa vettä. Istuimissa, joissa on kaksitoiminen huuhtelu, veden kulutus on rajoitettu neljään litraan (”iso tarve”) ja noin kahteen litraan (”pieni tarve”). Vastaajatalouksissa oli keskimäärin 1,8 WC-istuinta. Yli 20 vuotta vanhoja pönttöjä, jotka kuluttavat vettä noin neljä litraa kerralla, oli käytössä noin viidenneksellä vastaajista.
Muun veden kulutuksen osuus on tämän tutkimuksen mukaan kasvanut. Tätä ei selvitetty tarkemmin, mutta kyselyn kommenttien perusteella pihojen kasteluun käytetään enemmän vettä kuin aiemmin.
– Hyvä myös huomata, että pienikin vuoto pöntössä tai hanassa saa merkittävää kulutusta nopeasti aikaan. Lisäksi toki painetasot vesiverkostossa ja sellaiset tekijät vaikuttavat myös vedenkulutukseen, Päivi Suur-Uski muistuttaa.
