Suuria päätöksiä valmisteltaessa Suomen kunnissa usein vertaillaan päätösvaihtoehtojen vaikutuksia systemaattisella menetelmällä, jonka lopputuloksena saadaan kirjallinen raportti odotettavissa olevista vaikutuksista.
Laki edellyttää esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnin tekemistä eräistä suurista hankkeista. Yksi yleisimmistä vapaaehtoisista mutta tärkeistä arvioinneista on lapsivaikutusten arviointi. Sellainen tehtiin kuluneella vaalikaudella myös Pälkäneellä kouluverkkoratkaisujen lähetessä. Tosin vasta sitten, kun joukko kuntalaisia ja kunnanvaltuutettuja oli sitä vaatinut.
Suuremmilla paikkakunnilla ja valtionhallinnossa on tehty myös sukupuolivaikutusten arviointeja. Sellaista ei Pälkäneellä vielä ole nähty. Eikä pienessä kunnassa välttämättä aina olekaan mielekästä työllistää viranhaltijoita erillisten raporttien laatimisella. Yhtä hyviin lopputuloksiin voidaan päästä, jos päättäjillä eli kunnanvaltuutetuilla on halua ja kykyä analysoida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia ennakolta.
Pälkäneen viime vuosien päätöksissä voi päättäjä ja kuntalainen nähdä vaikutuksia, jotka kohdistuvat eri lailla eri sukupuoliin ja ikäryhmiin. Kunnan toimintojen leikkauksia (”säästöpaketteja”) suunniteltaessa ja toteutettaessa on tyypillisesti oltu lakkauttamassa naisvaltaisia työtehtäviä. Lakkautuksia kaunistellaan säästöpakettikielessä toteamuksella, että henkilöstövähennykset voidaan toteuttaa ilman irtisanomisia – koska määräaikaisten tehtävien lakkautuksia ei sanota irtisanomisiksi. Pois karsittavan työn tekijälle on yhtä kaikki seurauksena työttömyys.
Eri ikäryhmien kohtelusta muistuu mieleen varsinkin se, että Pälkäneen kunnanvaltuuston päätösten seurauksena osaa vanhuksistamme hoitaa nyt suuryritys, jonka Pälkäneenkin toimipaikka on toistuvasti joutunut viranomaisten ojentamaksi toimintansa puutteiden vuoksi.
Nuorimmat ikäryhmät olivat vähällä joutua vastaavan yksityistämisen kouriin. Päiväkodin perustajaksi kaavailtiin yritystä, joka nyttemmin on joutunut yrityssaneeraukseen. Onneksi päätös peruttiin. Toivottavasti myös into hoivatyön ja varhaiskasvatuksen yksityistämiseen on laantunut näiden kokemusten myötä.
Sukupuoli- ja ikäryhmävaikutusten perusteella voisi päätellä, että päätöksiä Pälkäneellä tehtäessä on painotettu keski-ikäisen, hyvin toimeentulevan miehen taloudellista etua. Tuo väestöryhmähän onkin kunnanvaltuustossa vahvimmin edustettuna, mutta valtuutetuilta voi odottaa myös laajempaa näkemystä ja kestävämpiä perusteita päätöksilleen kuin vain oman etunsa ajaminen.
Päättäjät saattavat tietysti perustella, että talouden tasapainottaminen on ollut välttämätöntä, vaikka heikommassa asemassa oleville kuntalaisryhmille on tullut ikäviä seurauksia. Rehellistä ja reilua olisi kuitenkin arvioida vaikutukset ennalta ja myöntää niiden olemassaolo jälkikäteen.
Nyt kuntavaalien lähetessä on päättäjiksi pyrkiviä aiheellisesti haastettu arvioimaan tulevien päätösten yritysvaikutukset. Globalisaation ja kilpailulainsäädännön paineissa pitääkin pyrkiä tekemään päätöksiä, jotka suosivat paikallisia yrityksiä ja pitävät rahan kiertämässä kotiseudulla.
Monien vaikutusarviointien joukkoon olen jäänyt kaipaamaan vielä sellaista kuin köyhyysvaikutusten arviointi. Emme saa antaa tuloerojen kasvun, eriarvoistumisen ja syrjäytymisen heikentää Suomen asemaa maailman parhaiden maiden joukossa.
Nyt voivat sekä äänestäjät että tulevat päättäjät vaikuttaa siihen, että jatkossa päätöksiä tehtäessä katsotaan kauemmaksi kuin omaan lompakkoon ja omaan kylään ja myös pitemmälle kuin vain omaan elinaikaan.
Jyri Kankila,
kuntavaaliehdokas,
Pälkäneen Vihreät
