Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) rantapelastuksen SM-kilpailut järjestettiin 3.7. Aurinkolahdessa Helsingissä. Kilpailut käytiin viidessä lajissa. Uintia ja juoksua yhdistelevä run swim run, pelastuslaudalla suoritettava board race ja juoksulajeihin kuuluva beach flags ovat yksilölajeja. Pelastuslaudalla suoritettava board rescue on parilaji, ja rescue tube rescue joukkuelaji, jossa käytetään pelastuspatukkaa ja räpylöitä.
Aitoolainen Mari Kiuru kilpaili Biitsi Pirkot -joukkueessa Anne Hiltusen, Anni Tuomen ja Marika Takalan kanssa. Joukkue sijoittui kilpailun loppupisteissä kolmanneksi 166 pisteellä. Ensimmäinen sija meni Naval Pentathlon Finland -joukkueelle 234 pisteellä.
Yksilölajissa run-swim-run Kiuru vei voiton 20 pisteellä ja board racessa hän nappasi toisen sijan. Parilaji board rescuessa Kiuru ja Hiltunen olivat ensimmäisenä, Takala ja Tuomi kolmantena. Beach flagissa Hiltunen ja Tuomi olivat kärkisijoilla. Rescue tube rescue -kisassa Biitsi Pirkot jäi neljänneksi 14 pisteellä.
Kiuru kertoo olevansa todella tyytyväinen suoritukseen. Koronan vuoksi uimahalleihin ei ole päässyt treenaamaan, joten treeni on keskittynyt lihaskuntoon ja juoksuun sekä muuhun toiminnalliseen.
– Oli niin pitkä tauko kisaamisesta, että siihen nähden olen tosi tyytyväinen, miten hyvin sain itsestäni irti. Ennen kisoja mietin, saanko kisavaihteen päälle. Ilmeisesti vanhat pohjat auttaa.
Myös Biitsi Pirkot -joukkue piti kokonaissuoritusta onnistuneena. Kiuru ja Hiltunen olivat joukkueessa kokeneina pitkän linjan kisaajina, Tuomi ja Takala olivat uudempia kilpailujen parissa. Kiuru oli muutenkin iloinen, että kisoihin oli saatu hyvin osallistujia. Joukossa oli paljon uusia nimiä, mutta myös aktiivikilpauimareita. Monilla kilpailijoilla on pohjalla jokin vesilaji kuten Kiurulla itselläänkin on kilpauintitausta.
– Joukkueelle tuli hienoja suorituksia, ahaa-elämyksiä ja intoa lajin pariin!
Kiurun lempilaji on altaan puolella uitava 50 metrin nuken kuljetus. Siinä uidaan 25 metriä vapaauintia, sukelletaan nukke altaan pohjasta kahden metrin syvyydestä, ja uidaan 25 metriä takaisin. Kiuru kuvailee lajiin tarvittavan puhtaasti nopeutta ja voimaa. Hänen päälajinsa ja keskittymisensä ovat muutenkin olleet altaassa uitavissa lajeissa.
– Suomen rantakausi on niin älyttömän lyhyt. Vaikkapa Australiassa on ihan erilaiset lähtökohdat avoveden lajien harjoittelulle.
Kiuru huomauttaa, että laji on Suomessa muutenkin pieni, ja Aurinkolahden kisoissa mies- ja naisjoukkueet kilpailivat keskenään, kun maailmalla kisat järjestetään erikseen. Biitsi Pirkot sijoittui naisjoukkueista parhaiten. Suomen olosuhteista huolimatta Kiuru on kansainvälisissäkin kisoissa päässyt hienoille mitalisijoille ja sanoo monissa lajeissa kunnon merkitsevän tekniikan rinnalla todella paljon. Allaslajeissa harjoittelu on tietenkin samankaltaisempaa kuin muuallakin.
Paineen alla
suoriuduttava
Kiuru työskentelee Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ensihoitoesimiehenä. Hän sanoo, että hengenpelastus lajina on periaatteessa aivan töistä erillinen asia, vaikka ne toisiinsa liittyvätkin. Vaikka laji on kovaa urheilua, ja sitä voi harrastaa myös kuntoilun vuoksi, hän pitää siitä, että lajissa on mukana aate ihmishengen pelastuksesta, ja tekniikat ovat oikeita ihmisen pelastamiseen käytettäviä tekniikoita. Hengenpelastuksessa on myös esimerkiksi altaalla kilpailtava laji SERC eli simuloitu hätätilanne, jossa testataan joukkueiden toimintaa lavastetussa hätätilanteessa. Henkilöt pitää pelastaa oikeassa järjestyksessä, antaa heille ensiapua.
– Lajissa täytyy pystyä suoriutumaan paineen alla, ja siinä tarvitsee pelisilmää ja kylmähermoisuutta.
Itse Kiuru on muutaman kerran joutunut uimavalvojana pelastamaan ihmisen vedestä. Tilanteissa hän on ehtinyt niin ajoissa paikalle, ettei varsinaista hukkumistilannetta ole ehtinyt syntyä. Hänen mielestään jokaisen on tärkeää ainakin ymmärtää veden riskit. Pientä lasta on syytä vahtia silmä kovana, sillä hukkuminen tapahtuu nopeasti. Ennaltaehkäisyyn tulee panostaa veneessä pelastusliivejä käyttämällä, ja parasta olisi ottaa uimaan aina seuraa mukaan, oli kyseessä lapsi tai aikuinen. Esimerkiksi sairauskohtauksen sattuessa hyvä uimataito ei auta.
– Myös hukkuvan ihmisen tunnistaminen on tärkeä asia. Jos jonkun uinti näyttää omituiselta, voi ainakin huutaa ja kysyä, onko kaikki ok. Pelastusvälineitä on käytettävä tarvittaessa, oli se tilanteessa sitten pelastusrengas tai vaikka pitkä keppi.
Lajista kiinnostuneita Kiuru muistuttaa, että häntä saa kuntosalilla tai uimassa nykäistä hihasta tai uikkarista, sillä hän opastaa mielellään lajin pariin.
