Koululiikunnassa on kuljettu kauas niistä ajoista, kun metsässä hiihdettiin kilpaa hampaat irvessä ja verenmaku suussa tai kun jokainen yleisurheilusuoritus mitattiin ja tulos merkittiin orjallisesti ruutupaperille.
– Mittaamista ja kilpailua on nykyään aika vähän. Joskus oppilaita kuitenkin myös motivoi, jos vaikka pituushyppypaikan vieressä on mittanauha, josta voi katsoa, kuinka pitkälle pääsi, Kirkkoharjun koulun opettaja Emmi Taavettila miettii.
Ennen koronaa Kirkkoharjun koulussa on ollut koko koulun yhteisiä liikuntatapahtumia kerran tai kaksi vuodessa, joissa saatetaan kisailla yhdessä koko luokan voimin yhteisillä tuloksilla.
– Koulujen väliset kisat ovat varmasti hyvin kuntakohtaisia. Nyt korona-aikana niitä ei tietenkään ole. Pirkanmaalla on järjestetty vuosittain esimerkiksi viestikarnevaali, johon osallistuu useista kouluista joukkue, joka on koottu koulun eri ikäryhmistä, ja siihen ollaan Kirkkoharjultakin osallistuttu, Taavettila kertoo.
Yläkouluissa erilaiset testit voivat olla tavallisempia kuin alakoulun puolella. Esimerkiksi Pitkäjärven koulun seinää koristavat koulun 1500 metrin juoksun ranking-tulokset sekä poikien että tyttöjen osalta. Myös Cooperin testi on edelleen monelle koululaiselle tuttu.
Emmi Taavettila opettaa liikuntaa paitsi omalle kuudennelle luokalleen, myös kolmannelle ja ensimmäiselle luokalle sekä liikunnan valinnaisaineryhmälle. Valinnaisuus on niin ikään asia, jota ei varsinkaan alakouluissa aiemmin liikunnassa ollut.
– Kirkkoharjun koulussa valinnaista liikuntaa voivat valita 4–6-luokan oppilaat. Valinnaisessa liikunnassa oppilaat pääsevät vaikuttamaan enemmän tuntien sisältöihin, esittämään toiveita ja kokeilemaan kenties ihan uusiakin lajeja, Taavettila kertoo.
Uintia opettelevat kaikki
Alakoulussa liikuntaa opiskellaan kaksi 45 minuutin oppituntia viikossa. Viidennellä vuosiluokalla liikuntaa on vielä yksi ylimääräinen tunti viikossa. Yläkoulussa liikuntaa on niin ikään kaksi tuntia viikossa, ja kahdeksannella luokalla vielä yksi ekstratunti viikoittain.
Ainoa yksittäinen laji, jota liikunnan opetussuunnitelma velvoittaa opettamaan, on uinti.
– Muut lajit ja erilaiset pelit sekä leikit ovat hyviä keinoja saavuttaa muita tavoitteita, joita liikunnan opetuksella on, Taavettila lisää.
Koululiikunnan tavoitteet on jaettu fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn, ja näiden eri osa-alueisiin myös arviointi perustuu.
– Liikunnan tavoitteilla siis tuetaan sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä ikäryhmän mukaan. Tavoitteet eroavat toisistaan jonkin verran eri vuosiluokilla.
3–6-luokkalaisilla fyysiseen toimintakykyyn kuuluvat esimerkiksi harjoitteleminen, parhaansa yrittäminen, osallistuminen, havaintomotoristen taitojen harjaannuttaminen, tasapaino- ja liikkumistaidot, omien fyysisten ominaisuuksien, kuten nopeuden ja voiman arviointi, ylläpitäminen ja kehittäminen. Myös turvallinen toiminta tunnilla on osa fyysistä toimintakykyä.
Sosiaaliseen toimintakykyyn kuuluvat yhteistyö muiden kanssa, reilu peli ja muiden huomioon ottaminen. Psyykkisen toimintakyvyn osa-alueita taas ovat vastuun ottaminen, kyky itsenäiseen työskentelyyn ja myönteisten kokemusten saaminen liikunnasta.
– Tavoitteena on myönteisten liikuntakokemusten lisäksi toki myös huolehtia, että oppilaat saavat myönteisiä kokemuksia itsestään: omasta kehostaan, pätevyydestään ja yksilöllisyydestään.
Arkista liikuntaa
Kangasallakin liikuntaa on pyritty varsinaisten liikuntatuntien lisäksi tuoda osaksi arkista koulupäivää. Kunnan ala- ja yläkouluista Liikkuva koulu -ohjelmassa ovat mukana Huutijärven, Kirkkoharjun, Liuksialan, Pikkolan, Pitkäjärven, Ruutanan, Sariolan, Suoraman ja Vatialan koulut.
Liikkuvissa kouluissa oppilaiden osallisuus, oppiminen ja liikunnan lisääminen sekä istumisen vähentäminen on tärkeää. Tähän voidaan päästä esimerkiksi ulkona järjestettävillä tai toiminnallisilla oppitunneilla. Lisäksi oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat omin jaloin tai polkupyörällä.
Alakoulussa liikuntatunneilla liikutaan koko luokan voimin, pojat ja työt yhdessä. Yläkoulun puolella on tavallisempaa, että pojat liikkuvat omassa ryhmässään ja tytöt omassaan.
Miten innokkaita liikkujia alakoululaiset sitten opettajan näkökulmasta nykyisin ovat, Emmi Taavettila?
– Mielestäni liikunta on oppiaineena monien mieleen ja jaksaa innostaa oppilaita.
Move-testit tehdään viides- ja kahdeksasluokkalaisille
Viime vuosina viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille ovat tulleet tutuiksi Move-testit. Fyysistä toimintakykyä mittaavat testit toteutetaan kaikkialla Suomessa. Tarkoituksena on kannustaa oppilaita omatoimiseen fyysisestä toimintakyvystä huolehtimiseen.
Tuloksia hyödynnetään esimerkiksi koulujen liikunnanopetuksessa, kouluterveydenhuollon järjestämissä terveystarkastuksissa sekä valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten hyvinvointitoimenpiteiden suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa.
Testipatteristoon kuuluvat esimerkiksi 20 metrin viivajuoksu (niin sanottu piip-testi), vauhditon 5-loikka, heitto-kiinniottoyhdistelmä, ylävartalon kohotus, etunojapunnerrus ja kehon liikkuvuustestejä. Testit tehdään elo-syyskuussa.
– Move-testien tulokset eivät vaikuta liikunnan arviointiin, ja tämän kerron aina oppilaille, Kirkkoharjun koulun opettaja Emmi Taavettila huomauttaa.
Lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään tunti päivässä
Kaikille 7–17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää.
