Kehittävään kaavatyöhön pitääkin kiinnittää huomiota

Pälkäneen kunnan kaavoituskatsaus on ollut viime vuosina keräilyharvinaisuus. Viimeisin kaavoituskatsaus oli tehty vuosille 2017–18, eikä katsausta ollut sen jälkeen päivitetty. Nyt koottu uusi, vuoden 2021 kaavoituskatsaus onkin sekä lohdutonta että lohdullista luettavaa.

Se, ettei maankäyttö- ja rakennuslain mainitsemaa katsausta ole saatu vuosiin laadittua vaihtuvan henkilöstön ja heikkojen resurssien vuoksi, alleviivaa, miten hankalassa tilanteessa kunta on seilannut viime vuodet.

Jättimäisten liikuntahallin ja Roholan asemakaavojen vuonna 2016 tehtyjen hyväksymisten jälkeen valtuustolle on saateltu siunattavaksi kuusi asemakaavaa. Kun rahkeet eivät ole tahtoneet riittää kaavojen eteenpäin viemiseen, moni kaava on jäänyt kellumaan lähes tai puolivalmiina. Samaan aikaan, kun on haettu keinoja asukasluvun ja yrityspohjan kasvattamiseen, on jouduttu yrityksille tarjoamaan tonttimyynnissä ”eioota” ja asuintonttien monipuolisuus on jättänyt toivomisen varaa. Kunnan kehittämisen kannalta tilanne ei ole ollut mitenkään ihanteellinen.

Kaavapohdintoihin on hyväkin saada uutta eloa, sillä tänä vuonna tonttikauppa näyttää Pälkäneellä etenevän myötätuulessa. Viime vuoden kehnoilla myyntitilastoilla saatiin pyyhittyä lattiaa jo elokuussa, ja jos jo tehdyt varauksetkin jalostuvat teoiksi, tonttimyynti kolminkertaistuisi tänä vuonna viimevuotisesta.

Vertailu naapuri-Kangasalaan on monin tavoin epäreilu, mutta kesäpäivän kaupunki käy esimerkiksi siitä, miten kaavoituksella voidaan vauhdittaa hyvään suuntaan käännettyä kehitystä.

Kaavoitus on usein myös vahva tunteiden herättäjä, ja monista kaavoitus- ja maankäyttöratkaisuista on keskusteltu äänekkäästi ja ajauduttu eri oikeusasteisiin asti sekä Pälkäneellä että Kangasalla. Kaavoituksen voikin ajatella olevan hyvä konsti tutkia ja kehittää vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa ja myös osaltaan sitouttaa kuntalaisia lähiympäristöönsä.

Pälkäneen vähenevään väkilukuun on nähty osasyynsä tonttien myynnin ja markkinoinnin ongelmakohdilla. Näitä on lähdetty taklaamaan uudella karttapohjaisella tonttivarausjärjestelmällä, mutta muutakin kehitystyötä kaivataan.

Rakentamisen lupamäärät ovat Pälkäneellä kasvaneet vuodesta 2018 – ja myönnettyjen lupien määrä on ollut nyt suurempi kuin saapuneiden lupien määrä, mikä kielii viime vuosina kertyneiden hakemuspinojen purkamisesta. Kasvava aktiivisuus seudulla on jo sinänsä hyvä suunta, mutta toimivat lupakäytännöt ovat myös tehokas puskaradio kunnan alueelle rakentamiseen liittyvän vetovoiman kasvattamisessa.