Pakkalassa asuva Hannele Valkeeniemi aloitti Suomen Viron-instituutin johtajana Tallinnassa syyskuun alussa. Valkeeniemi valittiin tehtävään kesällä, jolloin hän työskenteli Yleisradiossa tuottajana.
1.Tuliko valinta instituutin johtajaksi yllätyksenä? Tehtävä aukesi yllättäen ja prosessi oli nopea, koska edellinen johtaja sai uuden työn ennen määräaikansa loppumista.
2.Suomen Viron instituutin tehtävänä on ylläpitää suomalais-virolaista kulttuuriyhteistyötä sekä vahvistaa Suomen ja Viron yhteyksiä kulttuurin ja koulutuksen alalla. Mitä tehtävän täyttäminen käytännössä tarkoittaa?
Käytännössä olen siteiden solmimisen kummitäti ja taustavaikuttaja. Kun tulee eteen aiheita, joiden arvelen hyödyttävän niin Suomea kuin Viroa, ryhdyn saattamaan toimijoita yhteen. Instituutin tehtävä on toimia suomalaisuuden tulkkina ja agenttina Virossa. Virolaiset tuntevat hyvin Suomea, mutta paikoin tieto on vanhentunutta. Tehtävämme on katsoa tulevaisuuteen, miten me kaksi pientä maata olemme vahvoja yhdessä tulevaisuudessa.
3.Paljonko johtajalla on alaisia?
Kahdeksan, joista kolme on Tarton toimipisteessä.
4.Viron kansa on tullut tunnetuksi laulavana kansana. Mikä on käsityksesi, työskenneltyäsi Virossa viisi vuotta ennen tätä nykyistä pestiä, onko suomalainen musiikki virolaisten suosiossa ja ketkä tai mitkä bändit erityisesti?
Viron uudelleenitsenäistymisen aikaan Suomen televisio oli ikkuna vapauteen. Tuon ajan musiikki on jättänyt virolaisiin lähtemättömän jäljen, hyvin tunnetaan edelleen mm. Pelle Miljoona, Dingo ja Miljoonasade. Suomi-rockissa tuoksui vapaus, kuten on kuvannut Harri Rinne – Hiidenmaalla asuva Juicen ja Mikko Alatalon lauluntekijä. Nykyään kaikki voivat kuunnella kaikkea, ja suosikit löytyvät omien mieltymysten mukaan. Esiintymisten ja median perusteella suosittuja ovat ainakin Sunrise Avenue, Mikael Gabriel, Darude, Antti Paalanen ja Kimmo Pohjonen.
5. Sahalahdella olet laulanut kirkkokuorossa. Onko virolainen kuorolaulu sinulle tuttua?
Toki! Viro on kuorolaulun suurvalta, ja viiden vuoden välein järjestettävät laulujuhlat ovat huikea kokemus. Liityin Tallinnan vanhimpaan sekakuoroon, Raudamiin. Nyt tosin työkiireiden takia en ole syksyllä päässyt vielä mukaan.
6.Instituutin johtajuus on kolmas työjaksosi Virossa. Ensimmäisen kerran työskentelit Virossa Eesti Raadion suomenkielisen toimituksen harjoittelijana vuonna 1992. Kuinka syvää Viron rakkautesi on, kun palasit sinne taas?
Viro alkoi kiinnostaa minua alun perin, kun tajusin, miten ikäpolvelleni on valehdeltu Virosta neuvostoaikana. Viron kautta olen oppinut ymmärtämään paremmin Suomea ja suomalaisuutta. Että mitä olisi tapahtunut, jos olisimme hävinneet sodan, tai jos ruotsalaisten sijaan meidän yläluokkamme olisikin ollut saksalainen. Olen saanut seurata Viron nousua miehityksen vankilasta kohti modernia eurooppalaisuutta. Siksi olen iloinen, että saan hyödyntää tätä kokemusta nyt Suomen – ja samalla yhteisen alueemme – hyväksi. En siis nimitä sitä rakkaudeksi, vaan haluksi rakentaa vahvempaa tulevaisuutta.
7.Sahalahdella olit nostamassa Vilpeilän koulua uuteen kukoistukseen Kylätalo-osuuskunnan jäsenenä ja aktiivisena talkoolaisena. Miten tämän työn jatkaminen onnistuu Suomenlahden takaa?
Olen nyt etäjäsen hallituksessa. Paikallinen työ vaatii läsnäoloa, ja ikävä kyllä siihen en nyt pysty. Mutta en ole jättämässä Vilpeilää, koska kotiside on pysyvämpi kuin määräaikaiset työsuhteet. Uskon monipaikkaisuuteen, olen yhtä aikaa sahalahtelainen ja tallinnalainen.
8.Kun saat vieraita Suomesta, mitä paikkoja Tallinnassa haluat esitellä heille ja minne viet heidät syömään?
Olen hieman poikkeava paikkojen näyttäjä, koska vien vieraani aina katsomaan myös Neuvostoliiton pakkovallan jälkiä, kuten jyrättyä hautausmaata Kalamajassa tai Lasnamäen kaupunginosan kivierämaata. Haluan näyttää myös suomalaisten jälkiä, kuten Armas Lindgrenin ja Wivi Lönnin suunnitteleman Estonia-teatterin. Keskiaikainen Vanhakaupunki on tietysti jotain, mitä meillä ei ole, mutta monille jo tuttu. Tallinnassa kiehtovinta on monikerroksisuus. Ruokapaikkoja on valtavasti ja moneen makuun, useimmin olen vienyt vieraita Üloon tai Rataskaevuun.
9. Suomi on ollut maana virolaisille isoveli, josta on otettu mallia. Nyt esimerkiksi Viron koululaiset pärjäävät suomalaisia lapsia paremmin Pisa-tutkimuksissa. Millainen suhde Suomen ja Viron välillä on, kuka katsoo kenestäkin mallia vuonna 2021?
Olisi hyvä, jos katsoisimme vastavuoroisesti toisistamme mallia. Virosta on syytä ottaa mallia joustavuudessa, riskinottokyvyssä, nopeudessa ja kyvyssä soveltaa. Suomesta on syytä ottaa oppia suunnitelmallisuudessa, innovatiivisuudessa, yhdenvertaisuudessa, heikoimpien mukaan ottamisessa. Joskus olen leikilläni sanonut myös, että kunnallishallinnossa Suomi voisi ottaa oppia, miten kuntaa voidaan pyörittää melkein ilman rahaa.
10.Edeltäjäsi Suomen Viron-instituutin johtaja teki määräaikaisen työjakson. Milloin sinä palaat takaisin Suomeen ja Sahalahdelle?
Instituutin johtajan työsuhde on määräaikainen. Sopimus on tehty 3 vuodeksi ja sitä voidaan jatkaa 5 vuoteen asti.
