”Maaseudun asukkaalle maiseman historia on aina läsnä”. Näin kirjoitti runoilija Väinö Kirstinä. Hän osti vaimonsa Leenan kanssa kesäkodin Luopioisten Puutikkalan kylästä vuonna 1968. Kirstinät omistivat sen noin 40 vuotta.
Tuo samainen punainen mökki, Mäkelän mäkitupa, oli maanantaina seinälle heijastettuna itsenäisyyspäivän juhlassa Rönnvikissä. Juhlan järjesti Pälkäneen kunta.
Professori Leena Kirstinällä oli niin mökistä kuin pälkäneläisistä pelkkää hyvää sanottavaa itsenäisyyspäivän juhlapuheessaan.
– Mökki oli kotini, kotiseutuni ja isänmaani. Ostimme sen aikana, jolloin ihmisillä oli työntöä pois Helsingistä ja maaseudulla oli puolestaan vastaanottavaista väkeä.
– Olen todella kiitollinen ystävällisistä naapureista. He ottivat osaa niin hyviin kuin huonoihin aikoihin. Pälkäne oli meille erittäin hyvää kotiseutua.
Isänmaan käsite muuttumassa
Leena Kirstinä pohti puheessaan isänmaan käsitettä. Hän muistutti, että monelle Suomessa asuvalle Suomi on edelleen vieras maa. Sellaiselle ihmiselle itsenäisyys on vaikeampaa tehdä merkitykselliseksi.
– Me olemme saaneet isänmaan merkitykset Maamme-laulusta ja maakuntalauluista. Niiden aatemaailma on kantanut yli maailmansotien. Sotien jälkeen tilanne muuttui. Kansallista aatemaailmaa alettiin tarkastella kriittisesti.
Leena Kirstinä muisteli ystäväänsä, runoilija Kirsi Kunnasta, jonka elämäkerran kirjoitti. Kirja julkaistiin vuonna 2014 nimellä Sateessa ja tuulessa.
Kirsi Kunnas, joka oli ollut myös lotta, oli muistellut 1950-lukua, jolloin oltiin todella huolissaan oman maan tulevaisuudesta ja omasta kielestä.
Muun muassa svetisismistä oltiin tuolloin tarkkoja, sillä sen pelättiin uhkaavan suomen kielen asemaa. Svetisismi tarkoittaa, että ruotsin kielestä siirtyy toiseen kieleen jokin sana tai lauserakenne.
Kurkistus Aikamme aapiseen
Kun Kirsi Kunnas loi vuonna 1968 julkaistun Aikamme aapisen, hän päätti poistaa lapselle vaikeasti ymmärrettävät kansallislaulut ensimmäisen osan lopusta. Hän tutustutti pienet koululaiset mieluummin Suomen lippuun ja sen värien merkitykseen.
Opettajille tarkoitetussa oppaassa hän muistutti opettajia, että kotipaikka ei ole enää yhtenäinen käsite ja vain yksi ainoa paikka. Saman luokan oppilailla voi olla monia eri kotipaikkoja.
Kirsi Kunnaksen Pälkäne-side tulee muuten siitä, että hänen puolisonsa Jaakko Syrjän isä oli Pälkäneeltä kotoisin.
Videosarjassa viisi vanhaa rakennusta
Itsenäisyyspäivän juhlan juontanut Jaakko Simola esitteli videosarjan Ikkunoita kotien historiaan. Videosarjassa kurkistetaan viiden vanhan pälkäneläisrakennuksen taustoihin ja tarinoihin. Se on nähtävissä YouTubessa.
Yksi rakennuksista on juuri tuo Mäkelän mäkitupa, jossa Kirstinätkin asuivat. Joukossa on myös Pälkäneen pappila ja Närin kartano.
Jaakko Simolan ja Leena Kirstinän lisäksi juhlassa kuultiin Elina Kauppilaa, joka soitti harmonikalla Lasse Pihlajamaan Mustalaisinspiraation.
Itsenäisyysjuhlassa oli kovin pienilukuinen yleisö. Jos esiintyjiä ei lasketa, varsinaista yleisöä oli kymmenkunta. Liekö korona-aika tai sen tuoma koronapassivaatimus ollut sekoittamassa tulijoiden mieltä.
