Siitä on nyt muutama vuosi. Siitä, kun avantouinti tuli jäädäkseen. Kaikki lähti oikeastaan siitä, kun kesän jo mentyä iski haikeus. Tässäkö tämä taas oli, ja seuraavan kerran järveen taas seuraavana kesänä.
Päätimme mieheni kanssa jatkaa saunomista ja uimassa käymistä vielä syksyllä appivanhempieni mökillä. Kun kroppa vähitellen tottui kylmään veteen, seuraava askel oli pakkasten jo tultua sahata järveen avanto.
Siinäkin on omat niksinsä, ja tässä puuhassa minulla on lähinnä hupulaisen rooli. Pidän siis seuraa (ja katson samalla, ettei tapahdu mitään ikävää muljahtamista) miehelleni, joka saa ohuen jään kairalla auki. Paksuun jäähän tarvitaan jo sopiva saha, jolla hän saa sahattua meille oivan pulahduspaikan.
Kuulumme siihen ”koulukuntaan”, joka käy saunassa aina pulahtamisen yhteydessä. Tosin välillä olen kokeillut tätä hupia myös ilman saunaa, mutta sauna ja avanto on parasta yhdessä. Se on siis niin, että saunaan, avantoon, saunaan, avantoon ja niin edelleen. Mutta avannosta en koskaan enää lopuksi mene saunaan. Tästä jää kroppaan paras olo.
Olen ihmetellyt sitä, miten nopeasti tähän touhuun jää kiinni. Kroppa tuntuu ikään kuin vaativan säännöllistä kastautumista, vaikka meillä harrastus on säännöllisen epäsäännöllistä. Pyrkimys on silti käydä lähes viikoittain hyisen veden ihanassa syleilyssä. Tämähän ei ole mitään oikein kunnon harrastajiin verrattuna, jotka käyvät vedessä useita kertoja viikossa.
Sen verran olemme kuitenkin hurahtaneet touhuun, että olemme hankkineet avantoa varten siihen soveltuvat tossut ja käsineet. Myös pipo on tarpeen, ettei pää jäädy. Itse palelen herkästi jaloista ja sormista, joten siksikin varusteet ovat hyvät.
Sellainen, joka ei ole kokeillut lajia, saattaa kauhistella touhuamme. Tämän pulahtamisen viehätystä ei voi kuvaillakaan sellaiselle, joka ei itse ole asiaa kokeillut. Se tunne, joka kroppaan kastautumisen jälkeen jää, on nautinnollinen. Tai sitä on edes vaikea kuvailla, mutta olo on ihmeen kevyt ja huolista vapaa. Jos olet avantoon mennessäsi jotenkin alavireinen, kokemuksen jälkeen kaikki on toisin.
Olo on sellainen kuin kaikki olisi sinulle mahdollista. Jos yhtään innostaa, ei muuta kuin kokeilemaan.
