Yli 400 000 henkilöä haki ensimmäiseltä koronavuodelta 2020 työhuonevähennystä. Määrä on yli neljä kertaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
– Todennäköisesti työhuonevähennyksiä ilmoitetaan paljon myös tänä vuonna, sillä etätyöskentely jatkui laajasti vuonna 2021, sanoo ylitarkastaja Minna Palomäki Verohallinnosta.
Työhuonevähennys ei siirry veroilmoitukselle automaattisesti aikaisempien vuosien perusteella. Se pitää siis täydentää veroilmoitukselle, ellei työhuonevähennystä ole ilmoittanut jo viime vuonna muutosverokortin hakemisen yhteydessä.
Verohallinto tekee automaattisesti palkansaajille 750 euron tulonhankkimisvähennyksen. Tulonhankkimisvähennykseen lasketaan työhuonevähennys sekä esimerkiksi tietoliikennekulut ja työvälineistä aiheutuneet kulut. Jos yhteenlasketut tulonhankkimismenot viime vuodelta eivät ylitä 750 euroa, menoja ei tarvitse ilmoittaa.
Helpoin tapa työhuonevähennyksen tekemiseen on niin sanottu kaavamainen työhuonevähennys. Kaavamaisen työhuonevähennyksen kohdalla kuluja ei tarvitse eritellä eikä niistä tarvitse esittää tositteita. Kaavamainen työhuonevähennys kattaa työhuoneen vuokran, sähkön, lämmön ja siivouksen. Myös kalusteet, eli työpöytä tai työtuoli sisältyvät kaavamaiseen vähennykseen, eli niitä ei voi vähentää enää erikseen.
Kaavamaisen työhuonevähennyksen suuruus määräytyy etätyöpäivien mukaan.
– Jotta vähennyksen saa, Omavero-palvelussa pitää valita, kuinka paljon on tehnyt etätöitä viime vuonna: yli vai alle puolet koko vuoden työpäivistä vai satunnaisesti, ylitarkastaja Minna Palomäki kertoo.
Jos on tehnyt kokopäiväisesti etätöitä yli puolet viime vuoden kaikista työpäivistä, kaavamaisen työhuonevähennyksen suuruus on 920 euroa. Jos etätöitä on puolestaan tehnyt säännöllisesti alle puolet vuoden työpäivistä, kaavamaisen työhuonevähennyksen suuruus on 460 euroa.
Satunnaisesti etätöitä tekevät saavat kaavamaisen 230 euron vähennyksen. Jos puolisoista kumpikin on tehnyt etätöitä, kumpikin voi tehdä kaavamaisen työhuonevähennyksen etätyöpäivien määrän mukaisesti.
Etätyöstä aiheutuvia kuluja voi vähentää myös todellisten kulujen mukaan. Silloin vähennyksen hakijalla pitää olla tositteet tehdyistä hankinnoista.
– Satunnaisesti etätöitä tehneet eivät voi vähentää kalustehankintoja todellisten kulujen mukaan, vaan etätyötä pitää olla tehnyt huomattavasti, Palomäki kertoo.
Työhuonevähennys kannattaa tehdä todellisten kulujen mukaan vain, jos hankinnat ja mahdollinen työtilakustannus ylittävät kaavamaisen työhuonevähennyksen määrän. Vähennys pienentää verotettavien tulojen määrää. Paljonko maksettavien verojen määrä pienenee vähennyksen ansiosta, riippuu palkansaajan tulosta.
– Joka tapauksessa kyse on pienistä summista. Keskituloisella puhutaan muutamista kymmenistä euroista, Palomäki sanoo.
Työhuonevähennyksen lisäksi etätöitä tehnyt voi vähentää kuluja maksamistaan työvälinehankinnoista, kuten tietokoneen näytöstä tai näppäimistöstä. Hankittujen työvälineiden pitää olla pääasiassa työkäytössä.
Myös nettiyhteydestä voi vähentää kuluja työvälineiden ja työhuonevähennyksen lisäksi. Jos nettiyhteys on pääasiassa työkäytössä, kulut voi vähentää kokonaan. Jos nettiyhteys on osittain työkäytössä, kuluista voi vähentää puolet.
Jos puolisot käyttävät samaa tietoliikenneyhteyttä tulonhankinnassa, he voivat molemmat vähentää nettiyhteyden kuluja 25–50 prosenttia kulujen kokonaismäärästä.
