Kuhmalahden vpk:n maalämpöhankkeen loppusuora häämöttää – tavoitteena edistää kestävää kehitystä ja torjua ilmastonmuutosta

Maalämpöhanke edistyi Kuhmalahden vpk:lla. Kuvassa LVI-urakoitsija Ari Nikkanen Luopioisten Rautajärveltä, sekä hankkeen suunnittelija ja valvoja, kuhmalahtelaissyntyinen LVI-insinööri Uolevi Huotila. Kuva: Oiva Vierikka

Kuhmalahden vpk:n toimintatilojen lämmitysjärjestelmä vaihdetaan suorasta sähkölämmityksestä maalämpöön Kuhmalahden vpk:n hankkeessa. Hankeaika on vuoden 2022 loppuun, mutta käytännössä työ on jo saatu loppusuoralle. Näin ollen hankkeen on tarkoitus valmistua kesäkuussa.

– Vpk:n kannalta hanke on edennyt erittäin suotuisasti. Meillä on ammattitaitoinen, kokenut suunnittelija, ja työn jälki näyttää hyvältä, Oiva Vierikka Kuhmalahden vpk:sta kertoo.

Kuhmalahden vpk:n toimintatila on ollut käytössä noin kymmenen vuotta. Rakennuksessa on eri tilaisuuksiin vuokrattava luento- ja kokoustila, sekä vpk:n käytössä oleva varasto- ja näyttelytila, ja lisäksi sosiaalitiloja.

Toimintatiloissa on ollut aiemmin suora sähkölämmitys, jonka kustannukset ovat olleet merkittävä osa vpk:n jäsenien ylläpitämän yhdistyksen menoista.

– Energiaremontti on ollut vpk:ssa esillä ajatuksen tasolla jo pari vuotta. Viimeisen vuoden aikana on ryhdytty toimeen, maalämpöhankkeen suunnittelija ja valvoja, LVI-insinööri Uolevi Huotila kertoo tiedotteessa.

Huotila viittaa hankkeelle haettuun EU:n maaseudun kehittämisen leader-rahoitukseen Kantri ry:n kautta. Rahoituksen myönsi viime marraskuussa Pirkanmaan Ely-keskus.

EU-rahoituksen saamisella oli Huotilan mukaan hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen ratkaiseva vaikutus. Hankkeen budjetti oli yhteensä 58 500 euroa, josta puolet on EU-rahoituksen tukemaa.

Tänä vuonna maalämpöhankkeen käytännön toteutus alkoi energiakaivojen porauksella, ja jatkui laiteasennuksilla. Huotilan mukaan tulevien lämmityskausien aikana odotetaan suoran sähkölämmityskustannuksen lähes puolittuvan.  Kuhmalahden vpk:n tavoitteena on edistää kestävää kehitystä, sekä torjua ilmastonmuutosta energiansäästöllä.

Lämpökaivoja porattiin 19. tammikuuta. Kuvassa Tarmo Kallioniemi Porakaivoliike Kallioniemestä, sekä Jouni Vierikka Kuhmalahden vpk:sta. Kuva: Uolevi Huotila