ylioppilaana. Lähde: Eino Leino runoilija ja ihminen , L. Onerva.
Eino Leino vietti 18- vuotiaana Pälkäneellä Äimälän Klemolassa vuoden 1896 juhannuksesta heinäkuun loppuun. Hilda-sisarelleen 8. heinäkuuta 1896 päivätyssä kirjeessään hän kirjoittaa Pälkäneeltä seuraavasti: Aluksi hän kiittää rahalähetyksestä ja kirjeestä, kirjoittaa kiertäneensä matkaseurueensa kanssa Pälkäneelle Hämeenlinnan kautta. Mainitsee asuvansa kesävieraana Pälkäneellä Klemolassa. Sitä ennen olivat matkailleet Kangasalaa myöden, soudelleet Roineen aalloilla.
Kirjeestä sisarelleen voisin tulkita Eino Leinon tulleen Mallasvettä pitkin Klemolan niemen kärkeen, seurue jatkanut siitä matkaa vesitietä Walkiakoskeen. Pälkäneeltä osa seurueesta otti hevoskyydin Hämeenlinnaan, matkustivat sen aikaisin hollikyydein. Veli kuvailee sisarelleen, kuinka aavat Mallasselän aallot huuhtovat niemen kärkeä, kehuu erinomaista uimapaikkaa.
Isäntäväki saa kehuja, isäntä Kalle Klemola on ottanut veneeseen kesävieraansa kalastamaan, talossa oli tapana joka toinen ilta saunoa. Sillä kertaa kirjeen mukaan runoilija oli ainoa kesävieras talossa. Eino Leino (Lönnbohm) kuvailee kirjeessä viidellä ikkunalla varustettua salia, jossa hän saa asua ja tehdä käännöstyötä, lukea estetiikkaa ja Reinin psykologiaa. Kirjoittaa Klemolan rannasta soudattaneensa itsensä Mallasselän yli Valkiakoskiin, jatkanut matkaansa jalan, hevosella ja junalla Hämeenlinnaan.
Syntymäpäivänsä jälkeen 7.7. maanantaina Eino Leino meni tervehtimään muutaman neljänneksen päähän Pälkäneellä 1865 syntynyttä maisteri, runoilija, kansanopistonjohtaja Severi Nymania Kantokylään. Vuoteen 1906 asti mies oli Nyman, kunnes suomensi nimensä Nuormaaksi.
Eino Leinon jalanjäljissä
Klemolan tilan isäntä Olli Klemola näytti kartalta Mallasveden aaltojen huuhtovaa Huhdanniemenkärkeä, jossa oli laivalaitureita kaksikin. Hänelle on suullisena perinteenä kerrottu silloisen isännän ja Eino Leinon parantaneen maailmaa pirtin puolella liian äänekkäästi pikkutunneille. Emäntä oli käskenyt heidät ulos, miehet olivat menneet kellariin ja löytäneet viinipullon, tyhjentäneet jutun lomassa sen.
Kuten kirjeessään (8.7.1896) sisarelleen Eino kirjoitti hänen olleen ainoa kesävieras Klemolassa. Samoihin aikoihin, kun Eino Leino oli kesävieraana, Olli Klemola tietää heillä viettäneen täysihoidossa Fredrika Wetterhoff, Lucina Hagman ja Larin Kyösti. Peruskorjatussa rannalla sijaitsevassa pyykkituvassa oli ollut pesuammeita.
Sain polun varrella matkalla Mallasveden rantaan nähdä samaisen Eino Leinon aikaisen isokokoisen kesäkäytössä olevan savusaunan, jota joutuu reilu pari tuntia lämmittämään. Laiturilta isäntä näytti noin 50 metrin päässä olevaa aaltojen liplatuksesta vilahtelevaa kiveä, johon Eino Leino ui aina silloiselta kivilaiturilta. Vesi oli nyt korkealla ja kivi jäi veden alle, mutta sitä kiveä kutsutaan edelleenkin Eino Leinon kiveksi.
Anneli Kivelä
Lähteinä: Eino Leino Runoilija ja ihminen ,L.Onerva, Otava Keuruu uusintapainos 1979; Elämäni kuvakirja 1. Eino Leino, Otava Helsinki 1925; Aarre M. Peltonen: Eino Leino Aikalaisten silmin, Otava Keuruu 1958; Pälkäneen historia 2, Laivaliikenne; Klemolan tilan isäntä Olli Klemola ja emäntä Tuula-Marja Klemola; Google-hakuja: Oskar Lönnbohm Hämeen Sanomat, Severi Nyman-Nuormaa.
