”Seuraavaksi on käytävä seurakuntien kanssa keskustelut jäänteiden hautaamisesta niiden hautausmaille” – ministeri vastasi Kiurun kysymykseen Ruotsiin vietyjen pääkallojen palautuksesta

Kansanedustaja Pauli Kiuru on saanut Suomesta Ruotsiin päätyneitä pääkalloja koskevaan kirjalliseen kysymykseensä vastauksen tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkoselta.

Vainajien palauttamista koskevaan ongelmaan perehtynyt ministeri toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö on käynyt jäänteiden palauttamisesta jo pitkään virkamiestason keskusteluja. Päätöksenteon eteneminen Ruotsissa edellyttää virallista palautuspyyntöä Suomesta.

Ministeri Honkosen mukaan ennen palautuspyynnön tekemistä on huolehdittava siitä, että on tiedossa paikka, jonne palautettavat jäänteet haudataan.

– Ajatuksena on ollut, että jäänteet haudattaisiin sopivaan paikkaan seurakunnan yleiselle hautausmaalle sillä paikkakunnalla, josta ne ovat peräisin, vastauksessa kerrotaan.

Karoliinisen instituutin raportin tiedot ovat kuitenkin osoittautuneet osin puutteelliseksi tai ristiriitaisiksi sen suhteen, missä paikoissa kaivauksia tehtiin vuonna 1873.

– Museoviraston virkamiesten kanssa keskusteltiin syksyllä 2021 kaivauspaikkojen sijainnista. Vuodenvaihteessa valmistui arkeologi Juha Ruohosen tutkimusartikkeli Retziuksen retkikunnan kaivauksista. Artikkelista ilmenevien tietojen perusteella on saatu kohtalaisen todennäköinen varmuus siitä, missä Karoliinisen instituutin raportissa mainitut kaivauspaikat ovat sijainneet.

Pääosa jäänteistä on peräisin Pälkäneen rauniokirkon kirkkomaalta, mutta lisäksi pienempiä määriä on peräisin Rautalammin kirkkomaan vanhasta osasta, Keiteleen kunnan alueella sijaitsevasta Toson saaresta, Pielavedeltä Pangansalon saaresta ja nykyisin Joensuuhun kuuluvan Enon kirkonkylän läheltä Nesterinsaaresta.

Ministerin mukaan seuraavaksi on käytävä keskustelut niiden seurakuntien kanssa, joiden hautausmailta vainajat on epäeettisesti kaivettu.

– Lisäksi on ratkaistava, esitetäänkö palautuspyyntö myös niiden jäänteiden osalta, joiden tarkempi alkuperä on epäselvä, ja minne nämä jäännökset siinä tapauksessa haudattaisiin.

Virallinen palautuspyyntö on tarkoitus jättää mahdollisimman pian sen jälkeen, kun nämä asiat on huolellisesti selvitetty.

Kansanedustaja Kiuru on vastaukseen tyytyväinen.

– Asiat etenevät, vaikka huolellinen valmistelu viekin monen mielestä tuskastuttavan kauan aikaa. Ministerin vastauksesta kuitenkin ilmenee valmistelun haasteellisuus ja toisaalta selvä halu ratkaista asia huolellisesti vainajien muistoa kunnioittavalla tavalla, hän toteaa.

Ruotsin Karoliinisessa instituutissa Tukholmassa on Suomesta pääasiassa vuonna 1873 epäeettiseksi katsotuin hautakaivausten tuloksena vietyjä vainajia ja heidän ruumiinosiaan. Anatomisiin kokoelmiin sisältyy noin 80 nykyisen Suomen alueelta peräisin olevaa pääkalloa, joista merkittävä osa on Pälkäneeltä.

Kiuru on ehtinyt tehdä asiasta jo neljä kirjallista kysymystä asiasta vastaavalle ministerille vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022. Kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastasi tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko, kolmanteen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen sekä viimeisimpään tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen.