Anssi Kasitonnin tuotanto kertoo humoristisesta taiteilijasta – silti huonon palautteen muistaa sanasta sanaan

Anssi Kasitonnista piti alun perin tulla yrittäjä, mutta taiteilijuus vei miehen mukanaan. Kasitonni halusi tulla kuvatuksi vakavana, mutta nauru oli herkässä.

– Ei minusta pitänyt tulla taiteilijaa. Se tuntuu vahingolta. Ikään kuin ajauduin alalle, sahalahtelainen monialataiteilija Anssi Kasitonni sanoo.

Kasitonnista piti tulla yrittäjä, mutta elämä veikin toiseen suuntaan. Nyt Kasitonni on Ars Fennica -palkittu taiteilija, jonka tuotanto koostuu muun muassa lyhytelokuvista ja veistoksista.

– Joku vinkkasi joskus – olikohan oma isäni – että minulle voisi sopia media- ja kulttuuriala, hän muistelee.

Kasitonni hakeutui ja pääsikin ensiyrittämällä Lahden muotoiluinstituuttiin uusmediapuolelle. Pian taiteilijanalku huomasi kuitenkin, että koulu tarjosi pitkälti ”tietokonehommia”, kun taas mielenkiinto kohdistui käsillä tekemiseen.

– Olen tykännyt pienestä asti tehdä käsilläni, ensin rakentaa legoilla, sitten laittaa mopoja ja peltoautoja. Teknisten laitteiden parissa työskentely kiinnosti.

Muotoiluinstituutissa vinkattiin, että tietokonehommiin kyllästynyt Kasitonni voisi hakea halutessaan taideinstituutin puolelle.

– Meinasin ensin lähteä sieltäkin, mutta sitten siellä alkoi taidefilmikurssi, jossa sai tehdä taide- ja lyhytelokuvaa. Se ratkaisi, että jäin, Kasitonni kertoo.

Kasitonni ei ole sittemmin katunut valintaansa lähteä taidealalle, ja alan epävarmuudesta huolimatta hän ei haluaisi tehdä muuta.

– Tämä on huippuhomma. Ei tämän parempaa työtä minun luonteelleni ole. Kun on kaksikymmentä vuotta sietänyt epävarmuutta, niin ei se enää hetkauta, Kasitonni naurahtaa.

Mestaruus ei kiinnosta

Millaista sitten on Kasitonnin taide? Taiteilijan mukaan humoristista – ainakin melkein aina.

– Huumori on leimaava juttu taiteessani. Veistoksissa sitä on tosin vähemmän, ne ovat vakavampia. Pyrin myös, että taiteessani olisi aina jokin oivaltava elementti.

Kasitonni ei tee omien sanojensa mukaan erityisen henkilökohtaista taidetta, mutta kuitenkin yhtymäkohtia taiteilijan omaan elämään saattaa löytyä. Hän viittaa Liitäjät-elokuvaan, joka kuvainnollisesti liittyy suoraan Kasitonnin urapolkuun.

– Se kertoo yrittäjyydestä ja siitä, miten minun haluttiin jatkavan sitä. Elokuvassa liito-orava tahtoi kuitenkin löytää oman tiensä – sitä kiinnosti skeittaus, musiikki ja amerikanraudat.

Kasitonnin mukaan taide ilmentää aina tavalla tai toisella tekijänsä persoonaa. Kasitonnin taide kertoo humoristisesta taiteilijasta, joka ei ota itseään tai elämää turhan vakavasti.

– Kun täällä maailmassa ollaan, viihdytän itseäni tekemällä taidetta. Totta kai suhtaudun tekemiseen tietyllä vakavuudella ja intohimolla, mutta se on silti vain taidetta.

Kasitonnin mukaan kaikkea taidetta tarvitaan, ja hän tuo kentälle sitä, mikä syntyy häneltä luontaisesti. Taiteilijana hän on kiinnostunut monista asioista.

– Missään osa-alueessa ei tosin ehdi tulemaan mestariksi, jos tekee vähän kaikkea koko ajan, mutta se ei haittaa. Ei se mestaruus minua kiinnostakaan. On hyvä osata vähän kaikkea. Elämässä on muutenkin hyvä, ettei lukkiudu yhteen systeemiin, mitä toteuttaa koko elämänsä läpi, Kasitonni pohtii.

Nopeusennätyksiä Helsingin Taidehallissa

Tällä hetkellä Kasitonnin taidetta on nähtävillä muun muassa Helsingin Taidehallissa. Nopeusennätyksiä-näyttely on nähtävillä 28. elokuuta saakka.

Näyttely keskittyy autoiluun. Nähtävillä oleva taide mukailee Kasitonnille tyypillistä linjaa sisältäen pääosin lyhytelokuvia ja kuvanveistoksia, mutta mittakaava on tavallista suurempi.

– Tila on suuri ja paikka on huippu. Tuskin tulen pääsemään enää noin hyvään paikkaan. Aluksi ajattelin, että miten tämän saa täyteen, mutta lopulta kaikkia töitä ei edes laitettu esille. Nyt näyttelyssä on isoja teoksia, sillä oli kerrankin kunnolla tilaa.

Kasitonnin mukaan näyttelyn tekeminen oli pitkä prosessi, johon vaikutti siirtyminen kahteen kertaan koronan vuoksi. Vihdoin Nopeusennätyksiä kuitenkin saatiin pystyyn keräten hyviä arvosteluja muun muassa Helsingin Sanomilta.

Vaikka Kasitonni ei ota taidettaan turhan vakavasti, arvostelut vaikuttavat häneen siitä huolimatta.

– Huonoilla arvosteluilla on valitettavasti enemmän merkitystä kuin hyvillä. Tätä kuvastaa se, että huonot muistaa sanasta sanaan, kun taas hyviä ei.

Helsingin Taidehallissa olevan näyttelyn jälkeen Kasitonnin teoksia siirtyy Finlayson Art Areaan. Ensi kesänä on luvassa jälleen näyttely Helsingissä, ja vuonna 2024 näyttely pystytetään Lapuan Taidehalliin.

Anssi Kasitonni (Anssi Heinonen)

  • Sahalahtelainen monialataiteilija ja muusikko.
  • Syntynyt vuonna 1978.
  • Opiskellut Lahden taideinstituutissa.
  • Palkittu vuonna 2011 Ars Fennica -palkinnolla.
  • Asuu vaimonsa Maria Stereon ja tyttärensä Hertan kanssa.