Lähiruokaa syövä haukkaa samalla ruoan tuotantopaikan maisemaa ja historiaa – Raudanmaalla kuhisi lähiruokapäivän avajaisissa

–Lähellä ja puhtaasti tuotettua. Tietää, mistä ruoka tulee, luonnehti Petri Ukonjärvi lähiruokaa.
–Tuetaan lähiruoan tuottajia aina kun mahdollista, hän kertoi auttaessaan Aaron-poikaansa polkutraktorihommissa.

– Yhä useampi on tarkka siitä, mistä ruoka tulee. Se on luonnollinen tarve, tutkimusprofessori Hilkka Vihinen Luonnonvarakeskuksesta (LUKE) vahvistaa ja sanoo tarpeen liittyvän siihen, että ihminen on sitä mitä hän syö.

Jäljitettävyyden rinnalla laatu, arvo ja merkitys ovat määreitä, jotka Vihinen yhdistää lähiruokaan. Kyse ei ole lähiruokaa määriteltäessä niinkään maantieteellisestä etäisyydestä tuotantopaikan ja lähiruokaa ostavan kuluttajan välillä.

Ruokaan liittyy myös tunteita. Leipä on tästä hyvä esimerkki ja samalla erinomainen tuliainen Lähiruokapäivän avajaisissa Raudanmaalla puhuneen Hilkka Vihisen mielestä.

– Lähiruokaa syödessämme nautimme samalla ruoan tuotantopaikan maisemaa, historiaa ja kulttuuria. Esimerkiksi juusto maistuu erilaiselta, kun tiedämme sen alkuperän, hän sanoo.

 

Paikallisuuden painoarvo kasvaa

Suuri osa elintarvikkeiden hinnasta päätyy muille kuin ruoan tuottajille, minkä vuoksi kaupassa asioivan kuluttajan ei ole helppoa rahassa osoittaa tuottajan merkittävyyttä. Samaan aikaan tehokkaista, keskitetyistä ruokaketjuista on tullut entistäkin haavoittuvampia.

– Olemme kaikki riippuvaisia siitä, miten maa- ja metsätalous toimii, tutkimusprofessori Hilkka Vihinen korostaa.

Kun globalisaatio on muuttanut maailman pienemmäksi, ihmiset ja asiat eri puolilla maapalloa toisiaan muistuttavaksi, niin tämän kehityksen vastapainona hakeudumme paikkoihin ja asioihin, joiden juuret tiedämme. Globalisaatio on alkanut lisätä paikallisuuden painoarvoa.

Suomalaisille, asutuskeskuksissakin asuville, maaseutu on lähellä.

Isolla osalla suomalaisia on ainakin entisiä yhteyksiä maatalouden harjoittamiseen. Niko Kolin isovanhemmilla oli maatila, puoliso Anniina Salmisen isällä oli kanoja, lampaita ja kirjolohen kasvatusta. Tytär Lotta Kolin kanssa perhe käy mielellään tapahtumissa, joissa keskiössä ovat ruoka ja lähituotanto.

– Jokamiehen oikeus takaa esteettömän pääsyn luontoon. Tämä on maailmassa todella poikkeuksellinen oikeus, Vihinen muistuttaa.

 

Ohjelmaa lapsiperheille

Raudanmaan Kylätalolla vietettiin lauantaina lähiruokapäivää ja samalla vuotuisen Lähiruokapäivän virallista avajaistilaisuutta, jonka järjestäjäksi Ruokavirasto oli valinnut Raudanmaan Kylätalon toimijat. Lähiruokapäivänä juhlistetaan ruoantuottajia, lähiruokaa ja maaseudun elämyksellisyyttä koko Suomessa. Kävijät pääsevät tutustumaan perinteisten maatilojen lisäksi esimerkiksi maaseudun leipomoihin, pienpanimoihin ja makeistuottajiin sekä ostamaan tuotteita suoraan tuottajilta.

Raudanmaan tapahtuman kohderyhmänä olivat erityisesti lapsiperheet.

Pikkulapsia vanhempien tai isovanhempien seurassa olikin liikkeellä runsaasti. Lastenmaatilalle, Pikkupihalle, pääsi ilmaiseksi seuraamaan muiden muassa kanojen ja kanien, vuohien ja marsujen puuhailuja. ”Lehmää” sai lypsää, ”lantaa” talikoida ja ”perunoita” istuttaa.

Lähiruokatorilla kymmenkunta lähiruokatuottajaa esitteli ja myi omia tuotteitaan. Tarjolla oli muiden muassa juureksia, piirakoita ja kalaa. Vilkkaalla piha-alueella nautittiin Kangasalan Pikkupelimannien ja Herra Heinämäen lato-orkesterin esityksistä.