Vuonna 2014 alle 30–vuotiaita viljelijöitä oli Pälkäneellä 24, yli 65–vuotiaita oli samaan aikaan neljä. Vuonna 2022 alle 30–vuotiaita viljelijöitä on kunnassa kolme, ja yli 65–vuotiaita 39.
– Eläkeikäisiä viljelijöitä on paljon, ja sukupolvenvaihdoksia tarvitaan Pälkäneellä. Onkin tärkeä kysymys, miten saadaan nuoria alalle? Pälkäneen maaseutuasiamies Maija Kaivola kyseli Aitoon Honkalassa maanantai-iltana.
Nuorten vähyys maatalousyrittäjien joukossa huolestutti muitakin Pälkäneen kunnan järjestämässä maatalousillassa puhuneita henkilöitä.
– On huolestuttavaa, että nuoria maatalousyrittäjiä on niin vähän Pälkäneellä. Tilanne on toki sama muuallakin Suomessa. Onneksi nuoria meidänkin alueellamme kuitenkin on alalla, Jaakko Ahola luopioislaiselta Sarkasen tilalta mietti.
MTK Pälkäneen puheenjohtaja Ilkka Simola oli Aholan kanssa samaa mieltä siitä, että nuoria viljelijöitä kunnasta löytyy ja melkeinpä vielä jokaiselta kylältä.
– Nuoria voisi kannustaa entistä enemmän kiinnostumaan ruoka-alasta. Traktorikoppi pellolla voisi hyvinkin olla hyvä tähtäin monelle Tampereen keskustan työmaakopin sijasta, Simola muistutteli.
Huhtioisissa Simolan tilaa pyörittävä Simola lisäsi, että ylipäätään keskustelu viljelemisestä ja maatalousyrittäjyydestä kaipaisi hieman ravistelua ja positiivisempaa virettä: Tiloilla on nyt toki vakava tilanne, kun kustannukset nousevat, mutta kaikki ei ole kuitenkaan pelkkää auringonlaskua.
– Maa- ja metsätalous ovat dynaamisia aloja, ja toimintaa kehitetään jatkuvasti. Viljelijät ovat bioenergian saralla varsinaisia pioneereja: hakekattilat ovat tiloilla tuttu näky ja aurinkopaneeleja asennetaan.
Nyt tarvitaan pitkäjänteistä työtä
Moni puhuja muistutti Honkalassa, että pitkäjänteisyyttä tarvitaan maataloudessa etenkin nyt, kun koronaepidemian ja Ukrainan sodan aiheuttama tilanne on akuutti.
– Energian ja sähkön hinnankehitys on vähän arvoitus, mutta joidenkin arvioiden mukaan keväällä tilanteen pitäisi helpottaa. Tiloilla, joilla energian kulutus on tyypillisesti isoa, täytyy kuitenkin miettiä, miten tilanteesta selvitään, Ahola kertoi.
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Veli-Matti Reskola lisäsikin, että lähiajan näkymät ovat haastavat.
– Sen takia pitäisikin katsoa pidemmälle. Kannustan miettimään uusia innovaatioita hyödyntäen Pälkäneen vahvuuksia. Pälkäneellä on hyvät olosuhteet kaikille tuotantosuunnille. Erikoiskasvituotteiden kysyntä on kasvussa. Millaisia toimia Pälkäneellä voisi keksiä? Reskola haastoi alueen maatalousyrittäjiä pohtimaan.
Reskola myös kannusti ottamaan nuoria mukaan maatilojen töihin pariksi päiväksi.
– Näin nuorille syntyisi ajatus siitä, millaista työ maatiloilla on, ja samalla saataisiin levitettyä tietotaitoa eteenpäin.
Maatilojen lukumääriä Pälkäneellä:
- 1959: 543
- 1969: 470
- 1980: 351
- 1990: 326
- 2000: 166
- 2006: 148
- 2007: 252 (Pälkäneen ja Luopioisten kuntaliitos)
- 2010: 222
- 2015: 188
- 2022: 162
- Lähde: Maija Kaivolan esitys Honkalassa 19.9.
