Aikajana kiitää

Ihmiset: ei ole muuta kuin tie, yhtä mahtipontinen ja loistava kuin lentokenttä. Vain minä ja Nino-kissani. Toiset ovat valmistautumassa lentoon, kohta he ovat Pariisin taivaan alla.

Tänä iltana kun tähdet tuikkii, minä laulan elämäni onnelliseksi. Tänä iltana, kun kuu loistaa, minä juoksen maratonin kohti maailmaa. Nyt ei enää itketä.

Tänä iltana, kun pimeä tulee minä tanssin unelmien luona. Tämä ilta on toiveille omistettu.

Järvessä ja järveen voi laittaa pullopostia ja kaarnalaivoja. Kyllä ne joitakin liikuttaa. Kotieläimet ja metsäneläimet ja lemmikkieläimet ovat suuri rakkauteni. Älkää yrittäkö säikyttää minua niiden luota pois.

Jokaisella eläimellä on aina paikka sydämeni sopukoissa. Ero tekee kipeää. Mutta luopuminenkin on rakkautta. Ketään ei saa kiduttaa henkisesti eikä fyysisesti. Se opetettiin jo lapsena.

Marja Mäkinen

Pälkäne