Tänä kesänä on näkynyt runsaasti niin sanottuja piensieniä. Niistä on tullut muutama kysymyskin. Piensienillä tarkoitetaan kasvien loisia, jotka ilmestyvät useasti kasvien lehdille tai kukkiin saaden kasvin näyttämään sairaalta tai ainakin eriväriseltä kuin normaalisti. Yleisnimitys piensienet pitää sisällään erilaisia härmiä, ruosteita, nokia, homeita, täpläsieniä ja niin edelleen. Nekin ovat eläviä olentoja.
Kysyjä ihmetteli vaahteran lehdille tulleita mustia läiskiä. Kyseessä on yleinen vaahterantervatäpläsieni. Joinakin vuosina puun lehdet ovat kauttaaltaan sienen peitossa, toisinaan sitä ei näe ollenkaan. Sienen määrä riippuu myös paikkakunnasta. Joskus Pälkäneellä sitä on runsaasti, mutta Kangasalta se puuttuu tai toisinpäin. Sieni leviää itiöiden avulla ja tarttuu lehtiin helposti sairastuttaen lehdet laajalti siellä, missä itiöitä on.
Tänä vuonna sientä on vuorostaan Pälkäneellä runsaasti. Siitä ei ole haittaa puulle, koska se ilmaantuu vasta syyskesällä. Vaahteraa vaivaa toinenkin piensieni, vaahteranmaitohärmä. Se näkyy yleensä nuorissa vaahteran vesoissa, jolloin kasvin lehdet näyttävät kuin maidolla sivellyiltä. Isommissa puissa sitä on vähemmän. Tätäkin asiaa on ihmetelty, mutta kyseessä on siis aivan tavallinen sienitauti. Tästäkään ei kasville ole sanottavammin haittaa. Härmät ovat yksi suurimmista ryhmistä ja näitä voi löytää monen kasvin lehdiltä varsinkin näin syksyllä.
Kannattaa katsella ympärilleen. Tänä kesänä näitä on esiintynyt tavallista enemmän. Kierrettyäni pihan nopsasti löysin härmiä muun muassa heiniltä, piharatamolta, särmäkuismalta, paatsamalta ja putkikasveilta. Jokaisella on oma härmänsä, sillä sienet ovat lajiuskollisia. Suurimpia ryhmiä ovat myös ruosteet. Tänä kesänä niitä on esiintynyt vähän. Ne näkyvät lehdillä ruosteenvärisinä täplinä. Ensin täplät ovat pieniä, mutta kasvavat vähitellen.
Lopuksi ne saattavat kasvaa toisiinsa kiinni ja kuivattavat lehden käppyräksi. Lopulta lehti putoaa maahan. Sieltä sienen itiöt lentävät ensi kesänä toiseen kasviin ja sama tihutyö alkaa siellä ehkä seuraavana kesänä. Joistain ruosteista on haittaa paitsi kasville niin myös meille ihmisille. Kuusentuomiruoste vioittaa kävyissä siemeniä niin, ettei niistä ole enää uuden puun aluksi. Viljaruosteet olivat ennen vanhaan paha tauti pelloilla ja sato saattoi jäädä tuntuvasti pienemmäksi niiden vuoksi. Nykyään viljat suojataan ruosteelta kasvinsuojeluaineilla. Niinpä näitä ruosteita näkee enää harvoin. Luonnonkasvien ruosteet sen sijaan ovat yleisiä.
Noet ovat yksi piensieniryhmä. Niitä pitää oikein etsiä, sillä ne ovat vaatimattoman kokoisia ja huomaamattomia. Sarakasveilla ne iskevät kasvin siemeniin värjäten koko tähkän mustan karstan avulla. Yleisimpiä noet ovat kasvien kukissa, jolloin ne eivät ole ollenkaan mustia vaan usein vaaleita ja kukan värisiä iskien heteisiin. Myös kasvien lehdillä näkee nokia. Tällöin ne ovat mustia ja lehden lehtisuonien mukaan viivamaisesti asettuneet.
Luonnossa on näin syksylläkin paljon katsottavaa ja ihmeteltävää. Vaikka kasvit asettuvat jo lepotilaan, niiden loiset jatkavat vielä kehittymistään turvatakseen elämänsä taas seuraavana vuonna.
Kysy Tuomolta kasveista -palstalla kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen vastaa lukijoiden kasveja koskeviin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@luopioistenkasvisto.fi.
