– Harva haluaa ja jaksaa liikkua hampaat irvessä yksin ja monotonisesti. Pakottamalla liikkuminen muuttuu helposti velvoittavaksi lisätaakaksi. Tarvitaan leikkimielisyyttä ja kannustavaa yhdessäoloa, sanoo kansanedustaja Pauli Kiuru.
Lauantaina Rautajärvellä Ollin atleettien 40-vuotisjuhlassa puhunut Kiuru kehui, että Luopioisissa on löydetty paikallisiin olosuhteisiin ja identiteettiin sopiva toimintamalli.
– Ollin atleeteissa on pystytty yhdistämään paikallisuus, palkitseva sosiaalinen yhdessäolo ja liikkumisen monipuolisuus.
Kiuru korosti myös poikamaisen hauskanpidon merkitystä. Huumori kukkii niin keskiviikon kuntopiireissä kuin talkoissakin.
Jokavuotisen Kukkia triathlonin liikenteenohjauksen, uimarannan siivouksen ja Rajalansaaren halkotalkoiden lisäksi atleetit ovat toteuttaneet lähiliikuntahankkeen, joka kehittää ja tuo esiin matalan kynnyksen liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksia. Luopioisten ulkoilukylän toimistosta voi myös vuokrata ulkoiluvälineitä.
Viime vuonna atleettien talkooporukka täydensi Luopioisten ulkoilukohdeverkostoa rakentamalla pitkospuut ja laavun Pyykkisaareen Mikkolanlahden lintutornille.
– Ollin atleetit on kunnan liikuntapalveluiden parhaita yhteistyökumppaneita. Tällaiset kolmannen sektorin toimijat edistävät kunnan aktiivisuutta ja houkuttelevuutta, kunnan puolesta atleetteja onnitellut Petri Ketola kiitteli.
Monipuolinen liikunta ehkäisee loukkaantumisia
Ollin atleetit syntyi 42 vuotta sitten, kun kymmenottelijan uraansa lopetellut Olli Käenniemi alkoi vetää kuntopiiriä Hämeen Sähkön varastoon viritellyllä punttisalilla.
– Tilaa oli vähän, joten lämmittelyksi pelasimme jalkapalloa neljän kilon kuntopallolla, Käenniemi muistelee.
Pallo vaihtui kevyempään ja pienempään, kun atleetit siirtyivät seuratalolle. Keskiviikon kuntopiiri on noudattanut vuosikymmenten ajan samaa mallia: lämmittelyksi ja loppuverryttelyksi puoli tuntia jalkapalloa, välissä venyttely ja kuntopiiri kerta kerralta nousevilla tehoilla.
– Jos tekemistänne purkaa liikunnallisesti osiin, siitä löytyy kestävyysharjoittelua, lihasvoimaa ja liikkuvuutta, Pauli Kiuru sanoo.
Atleetit saivat kansanedustajan lisäksi myös liikuntalääkärin todistuksen monipuolisen harjoittelun hyödyistä. Juhlassa puhuneella Tanja Komulaisella on siitä myös omakohtaista kokemusta.
– Harjoitusohjelmaan ilmestyi keskiviikon kuntopiiri Luopioisissa, muistelee Käenniemen valmennettaviin kuulunut Komulainen.
Niihin aikoihin Pälkäneen Lukon kiekonheittäjä tunnettiin vielä Tanja Mäkisenä. Monipuolinen harjoittelu ei tarjonnut pikavoittoja nuorten sarjoissa, mutta siitä oli hyötyä uran myöhemmissä vaiheissa. Lääkäriksi opiskellessaan Komulainen oli mukana tutkimuksessa, joka todisti tieteellisesti, että monipuolinen harjoittelu ehkäisee loukkaantumisia.
Liikkumattomuus maksaa miljardeja
Olli Käenniemi vitsaili, että Rautahovin seinälle viritellyn Ollin atleettien lakanan toinen L-kirjain oli tarkoituksella putoamassa pois. ”Olin atleetti” kuvaa paremmin harmaantuvaa miesporukkaa.
Ikääntyminen korostaa liikunnan merkitystä entisestään. Liikunta edistää terveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä sekä alentaa yhteiskunnalle koituvia kuluja.
Liikkumattomuuden haitat tuottavat yhteiskunnalle vuosittain miljardilaskun. Pauli Kiurun mukaan hintalappu on 4,7 miljardia vuodessa, jos mukaan lasketaan kroonisten kansansairauksien hoitokulut, sairauspoissaolot, työkyvyttömyyseläkkeet ja tuloverojen menetykset.
– 1,8 miljardin euron tuloverojen menetys on suurin yksittäinen liikkumattomuudesta aiheutuva menoerä. Toiseksi suurin kustannus eli 419 miljoonaa euroa aiheutuu lisääntyneestä ikääntyneiden laitoshoidosta. Väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun vuoksi kustannukset kohoavat vuosittain. Kansantalouden kannalta tilanne on kestämätön.
Kiuru korosti, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikuntaa. Ysikymppisenkin lihasmassa, motoriikka ja toimintakyky paranee liikunnan avulla.
Liikunta ehkäisee sairauksia ja edistää kuntoutumista. Sairaalan sängystä pitäisi lähteä mahdollisimman nopeasti pystyyn ja liikkeelle. Toipuminen nopeutuu, kun sydän pumppaa ja verenkierto sekä kudokset aktivoituvat.
Käypä hoito -suositus liikunnasta
Liikunta pitäisi omaksua elämäntavaksi lapsuudesta alkaen. Alakouluikäisistä vain puolet liikkuu suositusten mukaan riittävästi, yläkoululaisista ja aikuisista enää viidesosa.
Pauli Kiuru muistutti, että terveyden lisäksi liikunta ja urheilu tarjoavat myös tärkeitä elämäntaitoja.
– Oppii asettamaan tavoitteita ja toimimaan suunnitelmallisesti. Oppii toimimaan yhdessä ja voittamaan, mutta myös sietämään häviöitä ja vastoinkäymisiä.
Suomalaisista kolmasosa kokee toimintarajoitteita terveysongelman vuoksi. Yli neljäsosa kokee työkykynsä heikentyneeksi.
– Tämän ryhmän liikkumisen lisääminen tuottaa suurimmat yhteiskunnalliset hyödyt, Kiuru sanoo.
Liikunnasta on annettu käypä hoito -suositukset. Niiden mukaan säännöllisen liikunnan tulee kuulua useimpien pitkäaikaissairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen.
Liikuntasuositusten mukaan aikuisen pitäisi harrastaa viikoittain ainakin 150 minuuttia kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa, kuten reipasta kävelyä tai 75 minuuttia raskasta liikuntaa, kuten juoksua. Lisäksi vähintään kahtena päivänä viikossa tulisi kehittää tai ylläpitää lihasvoimaa ja -kestävyyttä.
Ikääntyneet tarvitsevat lisäksi nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa.
– Voima ja tasapaino pitää toimintakykyisenä ja tuo elämänlaatua, kestävyysharjoittelu lisää elinvuosia, tutkimustietoa liikunnan hyödyistä esitellyt Komulainen kiteytti.
Yliannostuksen vaaraa ei yleensä ole, kunhan pitää huolta myös palautumisesta. Joissain sairauksissa on kuitenkin syytä välttää iskutusta.
Tutkimukset todistavat, että liikunnasta on hyötyä myös mielelle. Liikkuvilla on vähemmän esimerkiksi masennusoireita. Ryhmäliikunta tarjoaa myös sosiaalisia verkostoja.
Ollin atleettien kunniamerkit
Pauli Kiuru ja Tanja Komulainen jakoivat Ollin atleettien pitkäaikaisille jäsenille opetus- ja kulttuuriministeriön kunniamerkkejä liikuntakulttuurin ja urheilun hyväksi tehdystä työstä.
Ansioristi
Olli Käenniemi Ollin atleettien isä ja ainoa alkuperäisjäsen, joka on edelleen toiminnassa mukana.
Ansiomitali kultaisin ristein
Harri Arola sukkelasanainen hauskuuttaja ja tilaisuuksien juontaja
Erkki Murto 85-vuotias grand old man, aktiivisin kuntopiirikävijä ja talkoilija
Ari Toivari ideapankki, nikkaroi syntymäpäiväsankareille työhön ja harrastuksiin liittyviä persoonallisia lahjoja
Ansiomitali
Esa Jokinen pitkäaikaisimpia jäseniä, rahastonhoitaja
Esko Karhu aktiivinen jumppaaja, pallotaituri ja aktiivinen talkoolainen
Seppo Kääriäinen valjastanut atleetit ideoiden toteuttajaksi, dokumentoinut IT-asiantuntijana atleettien toimintaa
